Aleppon aktivistit

Suomensyyrialainen Rami Adham on saanut runsaasti julkisuutta viime kuussa, kun hänen tarinansa ”lelusalakuljettajana” on julkaistu useissa medioissa, muun muassa The Telegraphissa, Al Jazeerassa, BBC:llä ja luonnollisesti Ylellä. Adham on salakuljettanut tarvikkeita Syyriaan Turkin puolelta, mutta on tunnetuin oppositioalueilla ja pakolaisleireillä jakamistaan leluista. Idean hän sai tyttäreltään. Adham toimii osana Suomi-Syyria Yhteisöä ja pitää myös omaa YouTube-kanavaansa, jossa on sekä suomenkielisiä kertomuksia matkoilta että reportaaseja esimerkiksi Alepposta. Uusimmalla retkellään hän ei tosin enää päässyt Aleppoon saarron vuoksi.

Itä-Aleppossa toimii seitsemän koulua, joita pyörittää demokratiajärjestö Kesh Malek (”shakkimatti”). Sitä johtaa aktivisti Marcell Shehwaro, joka on joutunut sekä Syyrian hallituksen että ääri-islamistien kuulustelemaksi. Kritisoituaan hallitusta blogissaan kansannousun alussa hän menetti työnsä. Shehwaron äiti tapettiin hallituksen tarkastuspisteellä Aleppossa vuonna 2012.

Shehwaro vieraili taannoin New Yorkissa osana syyrialaisten aktivistien delegaatiota YK:n päämajassa. Hän kirjoitti matkalta esseen pohdiskeluistaan jouduttuaan automaattisesti tarkempaan syyniin lentokentällä passinsa vuoksi.

”Excuse me, Sir, if I made reference to how problematic your interrogations of Syrians are. You see, some of us have experienced the unimaginable during interrogations, so we aren’t intimidated by something this polite. Others are so afraid of anyone in uniform that they confess to things they don’t even know. So what “truth” is it that you are trying to get out of us?

I also ask your pardon, for I didn’t mean to say “No” with such pride when you asked me to unlock my mobile. You see, this request echoes deeply in our collective conscience as Syrians. This request takes me back to the checkpoints in my country, where saying no to such a request could simply get you killed. I said “No” with pride because I wanted to inhale some of your democracy.

Delegaatio tapasi Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn, ja tapaaminen nauhoitettiin. Nauhalla Kerry kertoi ajaneensa Yhdysvaltain sotavoiman käyttöä Syyriaa vastaan, mutta hävinneensä väittelyn. Kerryn mukaan ongelma on se, ettei Venäjä välitä kansainvälisistä sopimuksista mutta Yhdysvallat välittää. Yhdysvallat voi toimia Syyriassa laillisesti vain
1) osana YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä, jota ei tule
2) jouduttuaan hyökkäyksen kohteeksi
3) Syyrian hallituksen kutsusta

Kerry totesi diplomaattisten yritysten olleen ”hyvin turhauttavia”. Shehwaron kysyttyä montako kuolonuhria Syyriassa tarvitaan ennen kuin mitään tehdään Kerry vastasi, että ongelmana ovat myös vastareaktiot.

”The problem is that, you know, you get, quote, ’enforcers’ in there and then everybody ups the ante, right? Russia puts in more, Iran puts in more; Hezbollah is there more and Nusra is more; and Saudi Arabia and Turkey put their surrogate money in, and you are all destroyed.”

Kerry ehdotti delegaatiolle että Syyriassa pitäisi järjestää vaalit, joihin myös ulkomaille paenneet voisivat osallistua YK:n ja naapurimaiden tuella. Delegaation jäsenet suhtautuivat ehdotukseen epäillen, sillä he eivät uskoneet vapaan äänestämisen onnistuvan hallituksen alueilla tai Venäjän suostuvan epäedulliseen lopputulokseen johtaviin vaaleihin.

Tapaamisen jälkeen delegaation jäsenet kertoivat menettäneensä toivonsa siihen, että Yhdysvallat voisi vaikuttaa Syyrian kriisiin ainakaan presidentti Obaman kaudella.

Syyriasta uutisoinnin hankaluus

Eilen mainitsin presidenttiehdokas Gary Johnsonin ”mikä on Aleppo?” -kommentin, joka herätti Yhdysvalloissa väittelyä siitä miten paljon tietoa ehdokkailta ja kansalaisilta voidaan kohtuullisesti odottaa. Tärkein tiedonvälittäjä on tietysti media, mutta New York Times onnistui kirjoittamaan uutiseensa kaksi virhettä ennen kuin sai vastattua Johnsonin kysymykseen.

Virheitä tietysti huomaa helpommin asioista joihin on itse perehtynyt, mutta viime aikoina on näkynyt useita erheitä Syyriaa koskevassa uutisoinnissa. Suurimpia syitä siihen ovat kiivaan uutistahdin vaatimukset ja ulkomaantoimittajien väheneminen. Kun uutiset on saatava esille nyt heti, ei toimittajalla ole aikaa taustoittaa ja kertoa tilanteesta. Uutisoinnin ei periaattessa pitäisi olla vain julkilausumien kopioimista. Aiemmin toimittajalla saattoi olla päivä aikaa laatia juttu päivän tapahtumista, jolloin taustoitusta saattoi tehdä.

Ulkomaantoimittajien määrä on vähentynyt ja työsarka kasvanut. Konfliktialueet asettavat omat rajansa toimittajien turvallisuudelle. Ne toimittajat, jotka liikkuvat hallituksen joukkojen kanssa, ovat yleensä turvassa, mutta voivat tietenkin kertoa vain yhden puolen tapahtumista. Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen on kertonut Yle Puheella olleensa vaarassa joutua Jabhat al-Nusran sieppaamaksi Pohjois-Syyriassa. Kankkosen työsarkakin vaikuttaa varsin laajalta, sillä hän seuraa ainakin Syyriaa, Irakia ja Turkkia, joissa kaikissa tapahtuu parhaillaan jotakin.

Uutiset nojaavatkin yhä enemmin uutistoimistoihin, kuten Reutersiin, Associated Pressiin ja Agence France Presseen. Niiden omat toimittajat tekevät parhaansa, mutta usein niiden päälähteenä ovat eri valtioiden ja organisaatioiden edustajien antamat julkilausumat. Reutersin kunniaksi on sanottava, että se usein pyrkii avaamaan uutisen kontekstia.

Oma lukunsa on keltainen lehdistö. Esimerkiksi Iltalehti kertoi taannoin ”kurdien Angelina Joliesta” joka oli kuollut Manbijin taisteluissa. Jutun lähde (otsikkoa myöden) vaikuttaisi olevan Daily Mail, joka taasen on ottanut aiheensa kurditwitteristä, jossa naisen kuva taannoin kiersi monen muun väitetyn marttyyrikuvan tavoin. Samalla uutinen edistää kurdien kieltämättä taitavaa mediapeliä ilman sen suurempaa kritiikkiä tai pohdintaa. Soraääniäkin tosin kuuluu: kurditwitterissä alkuperäistä Daily Mailin uutista on haukuttu pinnalliseksi ja orientalistiseksi, koska siinä on keskitytty vain naisen ulkonäköön, ei asiaan jonka puolesta hän taisteli.

Kun tieto suodattuu eri medioihin, osia siitä tippuu pois. Yle käyttää Syyria-uutisoinnissaan usein lähteenä Reutersia, AP:tä ja AFP:tä. Ylen versioissa uutisten mutkia on kuitenkin yleensä vedetty suoraksi. Nostan esille muutaman huomaamani viimeaikaisen esimerkin.

Turkin aloitettua operaationsa Syyriassa Yle julkaisi taustoittavan jutun aiheesta. Sen ensimmäisessä versiossa kerrottiin SDF:stä näin: ”Kurdijoukot saivat hyökkäykseensä tukea Yhdysvaltain ilmavoimilta ja maltillisilta arabijoukoilta, jotka nimittävät itseään Syyrian puolustusvoimiksi (SDF).”

Toisin sanoen SDF:n nimi oli väärin (sellaista sattuu), mutta vakavammin uutinen antoi ymmärtää kurdijoukkojen ja SDF:n olevan erillisiä. Koska SDF luotu kurdien YPG:n ympärille, uutisen ensimmäisen versio antaa väärän kuvan ryhmien keskinäisestä suhteesta.

Saadakseni huomiota ja voidakseni päteä lähetin Ylelle oikaisupyynnön, ja ilokseni juttua muokattiinkin nykyiseen muotoonsa.

Yle uutisoi taannoin myös ISISin johtohahmon kuolemasta. Jälleen todennäköisesti uutistoimistoihin nojaten Yle kertoi al-Adnanin kuolleen Aleppossa, ja käytti jutun kuvituksena kuvaa Alepposta. Kyseessä oli todennäköisimmin rikkinäinen puhelin -ilmiö. ISISin alkuperäinen tiedote (joka löytyi Syyriaa seuraavasta sosiaalisesta mediasta onneksi melko helposti, ettei sukelluslaitteeseen tarvinnut lisähappea) kertoi al-Adnanin kuolleen Aleppon alueella, ei itse kaupungissa. Miksei Aleppo olisi ISISin tukikohta, jos kerran uutisissakin niin annetaan ymmärtää? Uutisoidessaan myöhemmin Yhdysvaltain ja Venäjän kiistelystä siitä, kumman isku surmasi al-Adnanin, Yle kuitenkin kertoi eri kertomusten mainitsemista väitetyistä iskupaikoista.

Tuoreimpana esimerkkinä Ylen uutinen eilisestä iskusta JFS:ää vastaan kutsuu Abu Omar Sarakebiä JFS:n komentajaksi, sanoen että järjestö oli hänen johtamansa. Järjestön oikea johtaja on kuitenkin al-Golani. Uutinen myös sanoo Aleppon alueen olevan JFS:n ”vahva alue” vaikka se on pikemminkin Idlib.

En usko, että Ylellä on epäpäteviä ihmisiä töissä. En varsinkaan usko itse tietäväni Syyrian asioita sen paremmin, koska olen lopulta vain Joku Tyyppi Internetissä. Isoin ero on se, että minun ei ole pakko kiirehtiä julkaisemaan uutista Syyriasta, sen jälkeen kiirehtiä kääntämään turkkilaista julkilausumaa, videoeditoimaan, käymään läpi kuvapankkeja ja sitten täsmentämään jo julkaistua uutista, ennen kuin twiittaan äkkiä jotain nokkelaa #somessa. Ilmiö ei koske vain Yleä, vaan journalismia ja toimittajan työtä yleensä.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten paljon ja mistä lähteistä kotimainen Syyria-uutisointi ammentaa. Onko eniten pulaa ajasta, voimavaroista, taustatiedoista vai yleisön kiinnostuksesta?

Nusra-päivitysten lähteet

Lähteet:

2012

JN ilmoittaa itsemurhaiskusta

Timen haastattelu

JN auttaa idässä, The Guardian

ISW:n raportti 2012

JN ilmoittaa itsemurhaiskusta, Reuters

]JN hyökkää lentokentälle

Kapinalliset ja islamistit, Times of Israel

JN:n vaikutusvalta kasvaa, Washington Post

JN:n haastattelu, The Telegraph

JN todetaan terrorijärjestöksi, NY Times

2013

BBC:n haastattelu

JN vs Faruk, Time

Raqqan hallinto, Time

BBC:n profiili

IS:n ilmoitus liitosta, LWJ

JN kiistää liiton, LWJ

JN:n ja IS:n kiistat, The Telegraph

Lisää kiistoista, Reuters

FSA:n miehiä loikkaa Nusraan, The Guardian

JN:n ja IS:n erot, Aymenn Jawad al-Tamimi

Qatarin rooli rahoituksessa, Financial Times

Taistelut Maaloulassa, Matthew Barber

JN:n, FSA:n ja IS:n kolmiodraama, Joshua Landis

al-Golanin henkilöllisyden spekulointi, Times of Israel

Kilpailu vapaaehtoisista, Aymenn Jawad al-Tamimi, BBC

SRF:n perustaminen, Aron Lund, Carnegie Endowment

al-Golanin 1. Haastattelu, Al Jazeera

2014

Al Qaida sanoutuu irti IS:stä, NY Times

Al Qaida sanoutuu irti, Washington Post

JN:n ja IS:n yhteenotot, Al Monitor

IS murhaa Nusran päällikön, Yahoo News

JN voimistuu etelässä, The National

JN:n ja IS:n historia, Rania Abouzeid, Politico

JN ja IS kilpailevat vapaaehtoisista, Al Monitor

JN menettää Deir ez-Zorin, Reuters

Syyrian islamistien suhtautuminen ISISiin, Aron Lund, Middle East Institute

Khorasanin ryhmä, Aron Lund, Carnegie Endowment

JN uhkaa kostoilla ilmaiskuista, Al Jazeera

JN:n strategia, Aron Lund, Carnegie Endowment

Qatar ja islamistien rahoitus, The Telegraph

Qatar ja rahoitus. Elizabeth Dickinson, Foreign Policy

JN vs SRF, Reuters

JN:n ja IS:n mahdollinen liitto, Aymenn Jawad al-Tamimi

JN vs USA:n tukemat kapinalliset, Joshua Landis

JN ja Jund al-Aqsa, Huffington Post

JN kiristää otettaan, LA Times

Kuka on kukin JN:n johdossa, Al Araby

2015

JN ja druusit, Aymenn al-Tamimi

Jaish al-Fatahin perustaminen LWJ

spekulointi JN:n eroamisesta Al Qaidasta, Reuters

Levantin rintaman nousu ja tuho, Aron Lund, Carnegie Endowment

JaF:in voitot Idlibissä, Daily Beast

JaF:in hyökkäykset Idlibissä, LWJ

Turkki ja Saudi-Arabia tukevat islamisteja, The Independent

Islamistien eteneminen, Charles Lister, Foreign Policy

JN vs IS, Al Monitor

JN:n sisäinen kamppailu, Charles Lister, Brookings Institute

al-Golanin haastattelu, Al Jazeera

haastattelun toinen osa, Al Jazeera

Haastattelun analyysi, Aron Lund

Lisää haastattelua, Al Jazeera

Al Qaidan laajempi strategia, NY Times

JN:n dokumentin analyysi, Thomas Joscelyn, LWJ

Druusien joukkomurha, Aymenn al-Tamimi

JN:n suhtautuminen druuseihin, Foreign Affairs

Lisää druuseista, Aymenn al-Tamimi

JN:n huipulla tuulee, Aron Lund, Carnegie Endowment

Kaukasuksen islamisteja liittyy JN:aan, LWJ

Al Qaidan vastaisen taistelun kritiikkiä, Thomas Joscelyn, LWJ

Train & Equip -kapinalliset luovuttavat aseita JN:lle, Al Jazeera

JN maltillisena IS:ään verrattuna, Thomas Joscelyn, LWJ

JN vaatii kostoa Venäjälle, The Telegraph

JN lupaa palkkion venäläisistä, Newsweek

Amerikkalainen think tank syyttää Qataria JN:n tukemisesta

Stanfordin yliopiston projektin yhteenveto JN:stä

2016

Jund al-Aqsan johtoa siirtyy JN:ään, LWJ

JN:n vastaiset mielenosoitukset, Charles Lister, Middle East Institute

Firas al-Suri kuolee, BBC

Lister kritisoi Nusran vastaista politiikkaa, Charles Lister, Foreign Policy

JN:n rooli taistelussa Alepposta, Charles Lister, Middle East Institute