Uutispäivitys 12.2.2017

Päivitykset ovat jääneet vähiin kiireiden vuoksi. Mitä vuonna 2017 on siis tapahtunut Syyriassa tähän mennessä?

Idlibin maakunnassa Aleppon menetys on johtanut jälleen islamistikapinallisten keskinäiseen vihanpitoon. Kriisin laukaisivat Kazakstanissa Astanan kaupungissa käydyt neuvottelut Syyrian hallituksen ja kapinallisten välillä. Välittäjinä toimivat Turkki ja Venäjä, joista jälkimmäinen sanoi kutsuneensa kaikki paitsi terroristeiksi luokitellut kapinalliset. Jabhat Fatah al-Sham, entinen Nusra, jäi näin neuvottelujen ulkopuolelle.

JFS on yrittänyt luoda omaa kapinallisliittoumaansa, kosiskellen erityisesti muita Syyriassa vaikuttavia islamistiryhmiä. Ahrar al-Sham, toinen suuri islamistiryhmittymä, on pitkään yrittänyt tasapainoilla käytännöllisyyden ja liittouman välillä. Osa Ahrar al-Shamin jäsenistä on halunnut liittoutua JFS:n kanssa, mutta toiset ovat pelänneet liittouman johtavan ongelmiin JFS:n Al Qaida -taustan vuoksi. Astanan neuvotteluihin Ahrar ei osallistunut, mutta ei torunut niihin matkustaneita.

JFS sen sijaan katsoi Astanan neuvotteluihin osallistuvien kapinallisryhmien suunnittelevan sen eristämistä. Ryhmä päättikin iskeä ensin: sen taistelijat hyökkäsivät ensiksi Jaish al-Mujahidinia vastaan Idlibissä, ja sen jälkeen muita Persianlahden maiden, Turkin ja Yhdysvaltain tukemia kapinallisryhmiä vastaan. Alakynteen joutuessaan viisi kapinallisryhmää (Jaish al-Mujahidin, Suqour al-Sham, Fastaqim Kama Umirt, Jabhat al-Shamiya sekä Jaish al-Islamin Idlibin haara) haki turvaa Ahrarista ja liittyi sen jäseniksi tammikuun lopulla. Ahrarissa itsessään tämä aiheutti hajaannusta: JFS:ää kannattavat lähtivät ja liittyivät siihen, kun taas muuta FSA:ta tukevat ilmoittivat taistelevansa JFS:ää vastaan.

JFS ilmoitti perustavansa vastaukseksi oman liittoumansa, Hayat Tahrir al-Shamin (HTS). Sen jäseniksi tulivat JFS, Nureddin al-Zinki, Liwa al-Haqq, Ansar al-Din sekä Jaish al-Sunnah. Uuden ryhmän johtoon tuli Ahrarin johdosta loikannut Hashim al-Sheikh, joka käyttää nimeä ”Abu Jaber”. Hajaannusta seurasivat yhteenotot, jotka vaikuttavat toistaiseksi hiljentyneen.

Idlibin kapinallisten hajaannusta kahteen islamistipainotteiseen leiriin on pohdiskeltu laajalti. Al Jazeera luonnehtii Ahrar al-Shamia maltillisemmaksi, mikä voi olla vähän siinä ja siinä, ja katsoo JFS:n syyttävän ulkovaltojen tukemia kapinallisryhmiä Aleppon menettämisestä. Radio Free Europen haastattelemat tutkijat katsovat JFS:n yrittävän luoda yhtenäistä kapinallisrintamaa vaikka väkisin. Aron Lund näkee tilanteella olevan pitkä Ahrar al-Shamin sisäisistä ristiriidoista johtuva tausta. Lund ei pidä Ahraria maltillisempana, vaan ”käytännöllisempänä”, todeten sen yrittäneen sovitella salafi-ideologiaa yhteistyöhön ulkovaltojen tukemien kapinallisten kanssa. Hän katsoo HTS:n olevan tällä hetkellä vahvemmassa asemassa, ja pitää mahdollisena että koko Ahrar lopulta liittyy siihen. Kapinallisjohtajat tiedostavat keskinäisen vihanpidon vain vahvistavan Syyrian hallituksen asemaa.

Turkki ja sen operaatio Eufratin kilpi on jatkanut yrityksiään vallata Al Babin kaupunki ISISiltä. Eteneminen on ollut hidasta, sillä kaupunki on vahvasti linnoitettu. Toisin kuin esimerkiksi SDF Manbijin valtauksessa, Turkin tukema FSA ei myöskään yrittänyt piirittää kaupunkia ennen sinne etenemistä. Myös kesän 2016 vallankaappausyrityksen aiheuttamaa kaaosta Turkin upseeristossa pidetään yhtenä syynä heikkoon menestykseen. Joidenkin turkkilaisten lentäjien kerrottiin tekevän pommituslentoja kaupunkiin ja palaavan sitten kentillään suoraan poliisin vahdittavaksi poliittisesti epäilyttävinä henkilöinä.

Edesauttaakseen tilannetta Yhdysvallat ryhtyi tukemaan Al Babin operaatiota aiempaa vahvemmin presidentti Obaman viimeisinä viikkoina. Tällä viikolla kaupungin valtaus on viimein edennyt FSA:n vallattua vahvoina puolustusasemina olleet viljasiilot kaupungin länsilaidalla. Jännitteitä aiheuttaa kuitenkin se, että Syyrian hallituksen joukot lähestyvät kaupunkia etelästä:
[​IMG]
Toinen kuvalinkki jos kuva ei näy.

Torstaina 9. helmikuuta Turkin tukema FSA ja Syyrian hallituksen joukot ottivat yhteen Al Babin lounaispuolella, tulittaen toisiaan kranaatinheittimillä. Kapinalliset myöskin sanoivat kaapanneensa yhden miehistönkuljetusvaunun. Hallituksen joukot ilmeisesti pyysivät Venäjän ilmatukea, sillä venäläisen koneen tekemä isku tappoi samana päivänä kolme turkkilaista sotilasta. Venäjän kerrottiin ryhtyneen välittäjäksi lisäkahakoiden estämiseksi, ja Vladimir Putin esitti pahoittelunsa tapahtuneesta Turkin Erdoganille.

New York Timesin Anne Barnard on kertonut kahden Syyrian hallituksen kannattajan sanoneen, että Turkki ja Venäjä ovat sopineet Syyrian hallituksen valtaavan kaupungin. Tämä on lähteiden mukaan syy hitaalle valtaukselle. Jää nähtäväksi, pitääkö väite paikkansa, sillä edellä mainitut seikat ja Turkin tukeman FSA:n vaihteleva taistelukyky voivat hyvin selittää sen, miksei kaupunkia ole vallattu.

Tammikuussa Syyrian hallitus kävi rajuja taisteluja ISISiä vastaan myös itäisessä Syyriassa, joskaan niistä ei muualla juurikaan uutisoitu. Vallattuaan Palmyran ISISin hyökkäys länteen pysähtyi T4-lentokentän eteen, kuten oletettiinkin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ISISin operaatioiden oikea tavoite oli Deir Ezzorin piirityksen päättäminen. Terrorijärjestö sai tiettävästi tuhansia vahvistuksia Irakista vetäytyneiden taistelijoiden muodossa, ja keskitti ne Eufratin varrella sijaitsevan kaupungin valtaukseen. Hyökkääjät onnistuivat halkaisemaan Syyrian hallituksen motin, ja kaupungin menettämistä alettiin pitää todennäköisenä:
[​IMG]
Linkki.

Venäjän ilmatuki ja ISISin epäonnistunut hyökkäys Panorama-tukikohtaa kohti näyttävät kuitenkin vakauttaneen tilannetta. Hallituksen alueet ovat tietääkseni edelleen käytännössä poikki, mutta näyttää siltä että puolustus kestää. Deir Ezzorin piiritys sitoo näin merkittäviä määriä ISISin taistelijoita, jotka muutoin ehtisivät muille rintamille.

SDF:n operaatio ”Eufratin raivo” on edennyt odotettua nopeammin kohti Raqqaa ja Tabaqan patoa ns. Assad-järven rannalle. Etenemisestä on kuitenkin monta erilaista karttaa. Yhdysvaltain tuki hyökkäykselle on jatkunut, mutta sen tulevaisuus on epäselvä. Trumpin hallinto tiettävästi hylkäsi Obaman hallinnon valmisteleman suunnitelman kaupungin valtaukselle, koska siinä ei ollut heidän mukaansa pohdittu yhteistyötä Venäjän kanssa tai Turkin liennyttämistä. Osa Obaman tiimin suunnitelmasta on kuitenkin jo toteutunut, sillä SDF on saanut aiempaa suurempia määriä ase- ja materiaaliapua.

Kiihtyneet taistelut ovat kuitenkin vaatineet veronsa: Airwarsin mukaan ISISin vastainen koalitio on toistaiseksi aiheuttanut Venäjää enemmän siviiliuhreja tänä vuonna. Venäjän iskut ovat vähentyneet Aleppon valtauksen jälkeen, kun taas koalition iskut ovat kiihtyneet sen tukiessa hyökkäystä Raqqaan.

Amnestyn raportti teloituksista Syyrian hallituksen vankiloissa on saanut laajalti mediahuomiota. Sen voi lukea täältä.