Uutispäivitys 28.11. (Itä-Aleppon valtauksen alku)

Kapinallisten hyökkäys läntiseen Aleppoon epäonnistui. Syyrian hallituksen joukot valtasivat Al-Assadin lähiön takaisin 12. marraskuuta, mikä nollasi kaikki kapinallisten valtaukset. Taistelut ja yhteenotot ovat jatkuneet kiivaina Aleppon länsipuolella, mutta kapinallisilla ei ole käytännön mahdollisuutta päästä piiritettyyn itäiseen Aleppoon.

Itäisessä Aleppossa on niin ikään taisteltu ankarasti, asukkaiden kertoessa useista kaasuhyökkäyksistä. YK yritti neuvotella ratkaisua, jossa kapinalliset olisivat vetäytyneet mutta oppositioalueet olisivat jääneet autonomisen siviilihallinnon johdettavaksi. Syyrian hallitus kieltäytyi.

Viikonloppuna Syyrian hallituksen joukot etenivät vauhdilla, joka yllätti jopa lojalistien kannattajat. Noin kolmasosa itäisestä Alepposta on nyt hallituksen joukkojen käsissä, ja alueen siviilit ovat alkaneet paeta joko kaupungin länsipuolelle tai kurdien hallitsemalle Sheikh Maqsoudin alueelle (keltainen osio kartassa). Syria Directin mukaan hallituksen tavoitteena on halkaista oppositioalueet.

Itäisen Aleppon kapinallisjohtajia on saanut surmansa taisteluissa, mutta myös etenevät hallituksen joukot ovat kärsineet menetyksiä. Eilen lojalistimediassa surtiin Assadia tukevan palestiinalaisjärjestö Liwa al-Qudsin (”Jerusalemin prikaatin”) johtaja Muhammad Rafin kuolemaa. Syyrian hallituksella on pitkä historia erilaisten palestiinalaisryhmien sponsoroimisesta muun muassa Libanonissa, mutta mielenkiintoisesti Conflict Intelligence Teamin mukaan Liwa al-Quds on yksi puolisotilaallisista ryhmistä joiden kanssa Venäjän upseeristo on ollut tekemisissä. Rafi oli muun muassa saanut venäläisen mitalin elokuussa.

Financial Times kertoo tärkeässä roolissa olleiden Iranin tukemien shiiajoukkojen jatkavan osallistumistaan. Jutussa mainitaan myös iranilainen veteraanijärjestö, jonka mukaan tuhat iranilaista on kaatunut Syyriassa.

Syyrian kapinallisia tutkivan Charles Listerin mukaan toinen epäonnistunut yritys Aleppon saarron murtamiseksi on johtanut kiistoihin Jabhat Fateh al-Shamin, entisen Nusran, riveissä. Johtaja al-Golanin päätöksiä ja yritystä luoda suuri kapinallisliittouma sanoutumalla irti Al Qaidasta on kyseenalaistettu. Lister pitää jälleen yhtä pienemmän ryhmän irtautumista järjestöstä mahdollisena lopputuloksena.

Aleppon pohjoispuolella tilanne on kiristynyt Turkin tukeman FSA:n lähestyessä Al Babia.

SDF on väittänyt vetäneensä kurdien YPG-taistelijat Eufratin itäpuolelle Turkin vaatimusten mukaisesti, ja jättäneensä rintamavastuun ”Manbijin sotilasneuvostolle” (MMC). Viikko sitten kurdimedia sanoi Turkin kuitenkin pommittaneen MMC:n joukkoja Manbijin lähellä. Turkki myös etsintäkuulutti PYD-puolueen (jonka aseellinen siipi YPG on) johtajan Salih Muslimin. Turkin tukeman FSA:n lähestyminen kohti Al Babia on johtanut useisiin yhteenottoihin. SDF:n ja Syyrian hallitus ovat jatkaneet hyökkäämättömyyssopimustaan.

Viime torstaina (24.11.) Syyrian ilmavoimien epäiltiin pommittaneen Al Babiin hyökkääviä FSA-joukkoja. Turkin mukaan iskussa kuoli kolme FSA:ta avustanutta turkkilaissotilasta. Osa kommentoijista kiinnitti huomiota siihen, että ilmaisku tapahtui tasan vuosi sen jälkeen kun Turkki ampui alas venäläiskoneen. Toiset taaset epäilivät iskun olleen varoitus siitä, ettei Syyria halua Al Babin joutuvan FSA:n käsiin.

Tänään kerrottiin ilmaiskuista Aleppon pohjoispuolella oleviin Nubulin ja Zahraan kyliin, joita pelättiin Turkin kostoiskuiksi Syyrian hallitusta vastaan. Vaikka tilanne on vielä epäselvä, tämänhetkisten tietojen perusteella iskujen syyksi epäillään Venäjän ilmavoimien erehdystä.

Al Babin kiistan ohella SDF on edennyt hitaasti kohti Raqqaa. Kiitospäivänä SDF:ää avustanut amerikkalaissotilas sai surmansa ISISin räjähdeansassa, ollen näin Yhdysvaltojen ensimmäinen tappio Syyrian konfliktissa.

Damaskoksen alueella on jatkettu neuvotteluja pienten oppositiomottien antautumisesta.

Uutispäivitys 8.11. (Aleppon saarron murtamisen pysähtyminen)

Talvi on saapunut Syyriaan. Sateet ovat tehneet pakolaisleireistä entistä surkeampia, ja sään kylmetessä sairaaloissa on kirottu lämpöpeitteiden puutetta.

Kapinallisten hyökkäys läntiseen Aleppoon vaikuttaa pysähtyneen. Islamistisen kapinallisryhmä Harakat Nur ed-Din al-Zinkiin edustaja kertoi Syria Directille offensiivin keskittyvän Syyrian hallituksen joukkojen vahvempiin asemiin siksi, että valtauksen jälkeen niitä olisi helposti puolustaa. Ongelmana on ollut vain itse valtaus.

Ajatushautomo Atlantic Council julkaisi freelance-toimittaja Saleem al-Omarin analyysin hyökkäyksen kulusta. Kapinallisliittouma Jaish al-Fatah on kierrättänyt eri kapinallisryhmiä etenemisessään, toisten levätessä ja toisten hyökätessä, mutta taistelut ovat olleet ankaria. Kaupunkiympäristö auttaa puolustajia, ja puolustuksen lukkona ollut Al-Assadin sotilasakatemia on kestänyt rajusta tykistötulesta huolimatta. Islamistiryhmät ovat yrittäneet murtaa puolustusta räjähdevaunuilla, mutta hallituksen joukkojen ei ole tarvinnut vetäytyä pitkälle löytääkseen uusia asemia.

Taistelun vaikeudesta kertoo myös propagandan vähäisyys. Kapinallisten viimeisin julkisoitu ponnistus tapahtui viime torstaina (4.11.), jolloin taistelut levisivät sotilasakatemian eteläpuoliseen 3000:n lähiöön ja sen pohjoispuolella olevan ”Uuden Aleppon” alueelle. Hizbollahin taistelijoiden kerrottiin jopa ampuneen hallituksen puolella taistelevia irakilaisjoukkoja, jotka vetäytyivät hyökkäyksen alla. Hallituksen kannattajien mukaan vetäytyjiä vain pidätettiin. Seuraavana päivänä kapinalliset ilmoittivat keskeyttäneensä hyökkäyksensä 3000:een ja Uuteen Aleppoon, mutta muistuttivat että ”taistelu kestää pitkään”.

Eilen hallituksen joukot aloittivat oman vastahyökkäyksensä, ja ovat tänään saaneet haltuunsa 3000:n eteläpuolella sijaitsevan 1070:n alueen. Se oli viimeinen kapinallisten hallitsema alue elokuun hyökkäyksestä, ja sen menetystä pidetään ankarana iskuna piirityksen murtamiselle. Kapinalliset kertovat yrittävänsä vallata korttelin takaisin.

Kiivaat katutaistelut ovat vaatineet verta tasaiseen tahtiin, ja esimerkiksi Hizbollahin kärsimistä menetyksistä on kerrottu tiuhaan. Mediahuomiota sai esimerkiksi Hizbollahin riveissä taistelleen jalkapalloilijan kuolema. Kapinallisten tappioista ei ole puolueetonta tietoa, mutta uhrilukujen ja etenemisen hitauden väitetään saaneet joitakin ryhmiä vaatimaan operaation keskeyttämistä. Tykistötuli on myös surmannut läntisen Aleppon siviilejä ja saanut heitä pakenemaan taisteluita. Syria Directin mukaan asukkaiden tilanne on vaikea: he pelkäävät kotiensa tuhoa, mutta epäilevät myös läntistä Aleppoa puolustavia puolisotilaallisia joukkoja, joiden huhutaan ryöstelevän hylättyjä asuntoja.

Kapinallisryhmien on myös kerrottu taistelleen keskenään, sillä Nur ed-Din al-Zinkin sanottiin hyökänneen lännen tukemaa FSA-ryhmä Fastaqim Kama Umirtia vastaan. Zinkin taistelijoiden väitetään hyökänneen Fastaqimin varastoja vastaan ja ottaneen väkisin itselleen ryhmän saamia TOW-ohjuksia. Yhteenoton kerrottiin vaatineen yhden Zinkin komentajan hengen. Huhujen mukaan Fastaqim hakeutui toisen islamistisen kapinallisryhmä Ahrar al-Shamin suojiin, mutta ääri-islamistisia ryhmiä seuraavan Charles Listerin mukaan asiasta vasta neuvotellaan. Riita on aiheuttanut pahaa verta kapinallisryhmien sisällä, ja hyökkäyksen motiivia on ihmetelty. Maltillisena pidettyä Fastaqimia on muun muassa pidetty potentiaalisena JaF:ista irtautuvan maallisen liittouman peruskivenä.

Syyrian hallitus on voitonvarma, ja on päästänyt ankarasti valvottuja toimittajia läntiseen Aleppoon. Venäjän puolestaan kerrotaan kiihdyttävän toimintaansa Aleppossa sen ainukaisen lentotukialuksen lähestyessä Syyrian rannikkoa. Viime viikolla Venäjä menetti yhden kopterin Palmyran lähellä, mutta sen miehistö evakuoitiin täpärästi ennen kuin ISISin ampuma ohjus tuhosi laskeutuneen kopterin.

Huomion keskittyessä Aleppoon Syyrian hallitus on edennyt Damaskoksen suurimmalla oppositioalueella itäisessä Ghoutassa, ja kapinallisten hallitsema motti on kutistunut entisestään. Sunnuntaina hallituksen ampuma kranaattituli osui lastentarhaan Harastassa, surmaten ainakin kuusi lasta.

Aleppon pohjoispuolella SDF:n ja FSA:n kisa kohti Al Babia jatkuu, SDF:n jatkaessa hyökkäämättömyyssopimustaan Syyrian hallituksen kanssa. Suurempia otsikoita on saanut SDF:n aloittama hyökkäys kohti Raqqaa, ”operaatio Eufratin raivo”. Hyökkäyksen ongelmana on se, että kurdienemmistöisen SDF:n etenemisen pelätään kuumentavan tunteita. Itse Raqqan valtaukseen värvätäänkin arabitaustaisia taistelijoita, mutta ei ole varmaa saadaanko heitä SDF:n riveihin riittävästi. Syria Direct kertoo myös käänteisestä ongelmasta haastatellessaan kurdien itsehallintoalueen yleistä asevelvollisuutta vältteleviä miehiä. ”Miksi taistelisin puolustaakseni arabien maita?” toinen heistä kysyy.

Turkkilaisen avustusjärjestön mukaan Turkissa on syntynyt 170 000 syyrialaista kriisin alkamisen jälkeen.

Venäjän palkkasoturit Syyriassa

Venäjän operaatiota Syyriassa on säestänyt keskustelu siitä, käyttääkö se vakituisten joukkojensa lisäksi palkkasotureita. Vuoden aikana kerääntyneen aineiston perusteella vastaus on myönteinen.

Venäläinen palkkasoturitoiminta Syyriassa sai huomiota ensimmäisen kerran vuonna 2013. Tuolloin ISIS levitti propagandassaan venäläistä henkilökorttia, jonka se sanoi ottaneensa tapetulta taistelijalta itäisessä Syyriassa. Kortti näytti kuuluneen eräälle Aleksei Maljutalle. Pietarilainen sanomalehti Fontanka ryhtyi tutkimaan asiaa, ja sai selville niin sanotun Slavonic Corpsin lyhyen tarinan. Interpreter Magazine, joka on New Yorkissa toimivan Institute of Modern Russia -ajatushautomon julkaisu, käänsi Fontankan jutut.

Tutkimuksissaan Fontanka sai selville, että Hong Kongiin rekisteröity, vuonna 2012 perustettu Slavonic Corps toimi oikeasti Pietarista käsin. ISISin kuvissa henkilöpapereissa mainittiin myös vanhempi turvallisuusyhtiö Moran Security Group, mutta Fontankan haastattelemat henkilöt kiistivät yhteydet kahden yhtiön välillä kiivaasti.

Moran Security Groupin kautta Fontanka sai yhteyden henkilökortin nimeämän Aleksei Maljutan veljeen Sergeihin. Tämä vahvisti papereiden olevan aitoja ja kertoi itsekin olleensa osana Slavonic Corpsin tehtävää. Sergei Maljuta kertoi Slavonic Corpsin olleen vartioimassa taloudellisesti tärkeitä laitoksia Syyrian arabitasavallassa, jotta Syyrian armeijalta vapautuisi miesvoimaa muihin tehtäviin. Kävi kuitenkin ilmi, että ISISin väitteiden vastaisesti Aleksei oli elossa ja kotona Venäjällä. Kun Fontankan toimittaja kysyi miten Aleksein paperit päätyivät ISISin käsiin, Sergei väitti että ne oli varastettu.

Jatkotutkimuksissaan Fontanka sai selville tapahtumien todellisen kulun haastattelemalla Slavonic Corpsin entisiä jäseniä. Keväästä 2013 Slavonic Corps julkaisi avoimia työpaikkailmoituksia, joissa haettiin entisiä sotilaita ja turvallisuusalan työntekijöitä energiatuotantolaitosten vartiointiin hyvällä palkalla. Haastateltujen mukaan työpaikkahaastattelut ja paperityöt hoiti Moran Security Group.

Syksyllä 2013 Syyriaan saapui 267 Slavonic Corpsin miestä, jotka olivat allekirjoittaneet työsopimuksensa vain vähän ennen lähtöä. Joukkoa majoitettiin Latakiassa, ja sen käyttöön annettiin vanhoja tankkeja ja miehistönkuljetusvaunuja. Raskas kalusto herätti kysymyksiä joukon tehtävästä. Haastatteluissa Venäjällä miehet olivat saaneet käsityksen, että heidät palkkaisi Syyrian valtio. Kävi kuitenkin ilmi, että heidät oli palkannut joku yksityinen Syyrian kansalainen, todennäköisesti yksi Assadia tukevista liikemiehistä. Protestointi vaimennettiin, ja Slavonic Corps lähetettiin kohti itää.

Energiantuotantolaitoksen vartioinnin sijaan Slavonic Corpsin olisikin pitänyt valloittaa sellainen. Sille annettu kalusto osoittautui kuitenkin käyttökelvottomaksi, joten sillä oli vain maastoautoja käytössään. Joukko ehti Homsin maakuntaan saakka, missä se lähetettiinkin taisteluun ISISiä vastaan. Slavonic Corps joutui alakynteen ja vetäytyi kuuden haavoittuneen kera, mutta ilman kuolonuhreja. Aleksei Maljutan reppu joutui hukkaan ilmeisesti juuri tämän vetäytymisen aikana.

Osasto palasi Latakiaan, missä se hajoitettiin ja palautettiin Venäjälle. Venäjän tiedustelupalvelu FSB pidätti Moran Security Groupin henkilöstöä ja otti operaatioon osallistuneita puhutteluun, minkä vuoksi matkalle lähteneet eivät saaneet palkkojaan. Fontankan mukaan FSB oli kuitenkin myös mukana MSG:n toiminnassa. Slavonic Corpsin seikkailuista kerrottiin erinäisissä blogeissa.

Tarina ei kuitenkaan päättynyt siihen, koska palkkasotureista puhuttiin jälleen Venäjän varsinaisen intervention alettua vuonna 2015. Joulukuussa 2015 Wall Street Journal kertoi yhdeksän ”työntekijän” kuolleen Syyriassa. Heidän kerrottiin kuuluneen Wagner-nimiseen firmaan, joka oli osallistunut myös vuonna 2014 puhjenneeseen Ukrainan kriisiin Venäjän tukemien separatistien puolella. Wagnerin jäsenten kerrottiin olleen mukana Slavonic Corpsin ensimmäisellä keikalla.

Fontanka palasi aiheeseen maaliskuussa 2016, pian sen jälkeen kun Vladimir Putin oli väittänyt Venäjän vetäytyvän Syyriasta. Fontankan mukaan (Argentiinaan rekisteröityneen) Wagnerin palkkasotureita oli nyt entistä suurempi määrä (yli 900), mutta he olivat kärsineet ankaria tappioita. Heidän kerrottiin olleen muun muassa Palmyran takaisinvaltauksen kärkenä. Myös Interpreter pohti, olivatko ISISin esittelemät Palmyran taisteluissa kuolleet venäläistaistelijat erikoisjoukkojen vai yksityisten firmojen väkeä. Fontankan reportaasiin tukeutuen muun muassa Foreign Policy kertoi ilmavoimien iskujen ja palkkasoturitoiminnan jatkuvan vetäytymisväitteestä huolimatta.

Huhtikuussa 2016 War on the Rocks -blogille kirjoittanut Mark Galeotti pohti linkkiä palkkasoturifirmojen ja Venäjän valtion välillä. Hän huomautti Vladimir Putinin puhuneen julkisesti yksityisten firmojen käytöstä kansallisten intressien edistämiseksi. Vuonna 2013 Venäjän varapääministeri oli ehdottanut valtion tukemien PMC-firmojen (private military company) perustamista. Ideaa vastustettiin, mutta Galeottin mukaan Ukrainan kokemus on nostanut firmat vaihtoehdoksi ajoittain kurittomien kapinallisten tukemiselle. Fontankan mukaan Wagner käyttääkin venäläistä sotilastukikohtaa koulutuksessaan.

Elokuussa 2016 brittiläinen Sky News haastatteli Wagnerin riveissä taistelleita. Heidän mukaansa useita satoja palkkasotureita on kuollut, mutta lukumäärää peitellään. Osa väitti katkerasti, että palkkasotureita käytettiin vaarallisiin tehtäviin, joista Syyrian armeija otti kunnian. Russia Today reagoi uutiseen tekemällä oman vastaversionsa, jossa se väitti haastatteluiden olevan näyttelijöiden tekemiä.

Samassa kuussa Moscow Times kuitenkin uutisoi Venäjän kuluttavan 150 miljoonaa dollaria kuukaudessa Syyrian palkkasotureiden kuluihin. Palkkoja maksetaan sen mukaan käteisellä, eikä niitä ole laskettu virallisiin budjetteihin.

Viimeisimpänä aiheesta on kirjoittanut Reuters, jonka havainnot näyttävät vahvistavan väitteitä valtion toteuttamasta ohjelmasta. Sen mukaan Syyriassa haavoittuneet ja kuolleet palkkasoturit saavat uhrauksistaan mitaleita, vaikka eivät olekaan asevoimien palveluksessa. Heitä myös hoidetaan Venäjän sotilassairaaloissa. Kuolleiden omaisia on käsketty olemaan puhumatta toimittajille, samoin kuin Ukrainassa kuolleiden ”vapaaehtoisten” tapauksissa.

Reutersin haastatteleman palkkasoturin mukaan tyytymättömyys Syyrian armeijan ja sitä tukevien puolisotilaallisten joukkojen kykyihin on kannustanut palkkasoturien käyttöön. Palkkasotureita on jutun mukaan noin komppanian vahvuisina yksiköinä eri puolilla Syyriaa tukemassa operaatioita. Reuters ei ole pystynyt vahvistamaan kuinka paljon palkkasotureita on, ja kuinka moni heistä on kuollut.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Venäjän intervention hinta on suurempi kuin viralliset tappioluvut antavat ymmärtää. Palkkasotureita käyttämällä Venäjä kuitenkin pyrkii kiistämään vastaväitteet ja todennäköisesti myös hämärtämään kotiyleisön käsitystä sen roolista Syyrian konfliktissa. Levadan tuoreessa kyselyssä 18% vastaajista kertoi seuraavansa Syyrian sotaa tiiviisti, kun taas 64% kertoi ettei seurannut tapahtumia vaikka tiesikin Venäjän osuudesta.