Uutispäivitys 13.9. (uuden tulitauon alku)

Tulitauko on alkanut, ja pitää vaihtelevasti. AFP:n kirjeenvaihtajat eivät ole havainneet pommitusta tai tulitusta Aleppossa, mutta muualla Syyriassa on odotetusti esitetty väitteitä tulitauon rikkomisesta. Kapinalliset ja hallitus syyttävät toisiaan.

Tulitauon suurimpana ongelmana pidetään Venäjän ja Yhdysvaltojen mahdollista sopimusta iskeä yhdessä Jabhat Fateh al-Shamia vastaan. Tulitauon jatkuessa kapinallisryhmien tulisi erottautua JFS:stä välttääkseen iskut, mutta harvat ovat valmiita tekemään niin. Ryhmät pelkäävät että erottelun tarkoituksena on ajaa kapinalliset sotimaan keskenään ja vakiinnuttaa hallituksen joukkojen asemaa. Ne pitävät myös tekopyhänä sitä, että JFS:ää pidetään terroristeina kun taas Hizbollah saa sotia vapaasti.

Tulitauon alku osui id al-Adhan, (jonka olen aiemmin kirjoittanut englanninkielisessä muodossaan eid), Mekkan pyhiinvaelluksen käännepisteen juhlan yhteyteen. Kyseessä on myös muistojuhla sille, että Abraham osoitti uskollisuutta lupaamalla uhrata poikansa. Tulitauon alla presidentti Bashar al-Assad vieraili antautuneessa Darayyassa osallistumassa juhlan rukouksiin paikallisessa moskeijassa. Tilaisuuden yhteydessä hän antoi haastattelun, jossa hän jälleen vannoi koko Syyrian takaisinvaltausta ja piti Darayyan antautumista voittona länttä vastaan.

Tulitauon alla käytiin vielä kiivaita taisteluita. Haman pohjoispuolella kapinalliset pitivät valtaamansa alueet ja ottivat haltuunsa Kaukabin/Kawkabin pienen kylän. Damaskoksen koillispuolella Qalamoun-vuorilla ISIS on hyökännyt sekä Syyrian hallituksen että kapinallisten joukkoja vastaan noin viikon ajan ja on edennyt jonkin verran. Pääkaupungin luoteispuolella oppositio väittää hallituksen joukkojen (käytännössä Hizbollahin) pommittaneen pitkään kärsineitä ja piiritettyjä Madayan ja Zabadanin kaupunkeja. Latakiassa Kabanan kaupungin tilanne on epäselvä. Tulitauon alla pommitettiin vielä ankarasti siviilejä, kuten australialainen kirjeenvaihtaja Sophie McNeill kertoi.

Juuri tulitauon alla FSA:n eteläinen rintama käynnisti hyökkäyksen Quneitrassa lähellä Israelin miehittämää Golania. Heidän tavoitteenaan on ilmeisesti avata reitti pienehköön kapinallismottiin Libanonin rajalla. Esteenä on druusienemmistöinen Haderin kylä, jota Syyrian hallitus ja puolisotilaalliset joukot ovat puolustaneet pitkään.

Hyökkäyksen menestys on ollut vaatimatonta, ja on vaikea saada selville ketkä siihen osallistuvat. Taisteluiden aikana ammuksia on kuitenkin osunut Golanin puolelle. Kuten aiemmin on todettu, Israelin politiikkana on ollut pitää Syyrian hallitusta vastuussa kaikesta rajan väärälle puolelle osuvasta tulituksesta. Israel on taistelujen aikana tehnyt ilmeisesti kuusi ilmaiskua Syyrian hallituksen asemia vastaan.

Viime yönä Syyrian ilmatorjunta ampui kohti Israelin hävittäjiä, ja sen valtiontelevisio sanoi Israelin menettäneen yhden koneen ja lennokin. Israel myöntää että ilmatorjuntaohjuksia ammuttiin, mutta kiistää niiden osuneen. Toistaiseksi ei ole tullut esille mitään kiistatonta todistetta alasampumisista. Joitakin kuvia on kierrellyt, mutta ne on nopeasti todistettu huijauksiksi. Hallitusta kannattava Al Masdar News väittää Syyrian lähettäneen lisäjoukkoja Golanin alueelle.

Tulitauon alla on odotettu erilaisia apukuljetuksia etenkin Aleppoon. Venäjän maavoimat ovat miehittäneet Castellon tien turvatakseen kuljetuksia. Russia Today julkaisi videon, jossa kaksi kameralle esiintyvää sotilasta suojautuu laukauksilta tien läheisyydessä. Syyrian opposition kannattajat ovat pitäneet videota propagandatemppuna.

The Guardian on jatkanut ankaraa kritiikkiänsä YK:n toimittamaa apua kohtaan, kertoen Syyrian hallituksen säännöllisesti tarkistavan ja poistavan tarvikkeita apukuljetuksista. Damaskos onkin jälleen vaatinut kaikkien apukuljetusten kulkevan vain sen ja YK:n yhteistyönä. Toistaiseksi yksikään saattue ei ole päässyt perille, vaan kaikki odottavat lupaa lähteä matkaan, Middle East Eye kertoo YK:n Syyria-lähettilään de Misturan todenneen.

New York Times seuraa tulitaukoa haastattelemalla ihmisiä eri puolilta Syyriaa.

Syyriasta uutisoinnin hankaluus

Eilen mainitsin presidenttiehdokas Gary Johnsonin ”mikä on Aleppo?” -kommentin, joka herätti Yhdysvalloissa väittelyä siitä miten paljon tietoa ehdokkailta ja kansalaisilta voidaan kohtuullisesti odottaa. Tärkein tiedonvälittäjä on tietysti media, mutta New York Times onnistui kirjoittamaan uutiseensa kaksi virhettä ennen kuin sai vastattua Johnsonin kysymykseen.

Virheitä tietysti huomaa helpommin asioista joihin on itse perehtynyt, mutta viime aikoina on näkynyt useita erheitä Syyriaa koskevassa uutisoinnissa. Suurimpia syitä siihen ovat kiivaan uutistahdin vaatimukset ja ulkomaantoimittajien väheneminen. Kun uutiset on saatava esille nyt heti, ei toimittajalla ole aikaa taustoittaa ja kertoa tilanteesta. Uutisoinnin ei periaattessa pitäisi olla vain julkilausumien kopioimista. Aiemmin toimittajalla saattoi olla päivä aikaa laatia juttu päivän tapahtumista, jolloin taustoitusta saattoi tehdä.

Ulkomaantoimittajien määrä on vähentynyt ja työsarka kasvanut. Konfliktialueet asettavat omat rajansa toimittajien turvallisuudelle. Ne toimittajat, jotka liikkuvat hallituksen joukkojen kanssa, ovat yleensä turvassa, mutta voivat tietenkin kertoa vain yhden puolen tapahtumista. Ylen ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen on kertonut Yle Puheella olleensa vaarassa joutua Jabhat al-Nusran sieppaamaksi Pohjois-Syyriassa. Kankkosen työsarkakin vaikuttaa varsin laajalta, sillä hän seuraa ainakin Syyriaa, Irakia ja Turkkia, joissa kaikissa tapahtuu parhaillaan jotakin.

Uutiset nojaavatkin yhä enemmin uutistoimistoihin, kuten Reutersiin, Associated Pressiin ja Agence France Presseen. Niiden omat toimittajat tekevät parhaansa, mutta usein niiden päälähteenä ovat eri valtioiden ja organisaatioiden edustajien antamat julkilausumat. Reutersin kunniaksi on sanottava, että se usein pyrkii avaamaan uutisen kontekstia.

Oma lukunsa on keltainen lehdistö. Esimerkiksi Iltalehti kertoi taannoin ”kurdien Angelina Joliesta” joka oli kuollut Manbijin taisteluissa. Jutun lähde (otsikkoa myöden) vaikuttaisi olevan Daily Mail, joka taasen on ottanut aiheensa kurditwitteristä, jossa naisen kuva taannoin kiersi monen muun väitetyn marttyyrikuvan tavoin. Samalla uutinen edistää kurdien kieltämättä taitavaa mediapeliä ilman sen suurempaa kritiikkiä tai pohdintaa. Soraääniäkin tosin kuuluu: kurditwitterissä alkuperäistä Daily Mailin uutista on haukuttu pinnalliseksi ja orientalistiseksi, koska siinä on keskitytty vain naisen ulkonäköön, ei asiaan jonka puolesta hän taisteli.

Kun tieto suodattuu eri medioihin, osia siitä tippuu pois. Yle käyttää Syyria-uutisoinnissaan usein lähteenä Reutersia, AP:tä ja AFP:tä. Ylen versioissa uutisten mutkia on kuitenkin yleensä vedetty suoraksi. Nostan esille muutaman huomaamani viimeaikaisen esimerkin.

Turkin aloitettua operaationsa Syyriassa Yle julkaisi taustoittavan jutun aiheesta. Sen ensimmäisessä versiossa kerrottiin SDF:stä näin: ”Kurdijoukot saivat hyökkäykseensä tukea Yhdysvaltain ilmavoimilta ja maltillisilta arabijoukoilta, jotka nimittävät itseään Syyrian puolustusvoimiksi (SDF).”

Toisin sanoen SDF:n nimi oli väärin (sellaista sattuu), mutta vakavammin uutinen antoi ymmärtää kurdijoukkojen ja SDF:n olevan erillisiä. Koska SDF luotu kurdien YPG:n ympärille, uutisen ensimmäisen versio antaa väärän kuvan ryhmien keskinäisestä suhteesta.

Saadakseni huomiota ja voidakseni päteä lähetin Ylelle oikaisupyynnön, ja ilokseni juttua muokattiinkin nykyiseen muotoonsa.

Yle uutisoi taannoin myös ISISin johtohahmon kuolemasta. Jälleen todennäköisesti uutistoimistoihin nojaten Yle kertoi al-Adnanin kuolleen Aleppossa, ja käytti jutun kuvituksena kuvaa Alepposta. Kyseessä oli todennäköisimmin rikkinäinen puhelin -ilmiö. ISISin alkuperäinen tiedote (joka löytyi Syyriaa seuraavasta sosiaalisesta mediasta onneksi melko helposti, ettei sukelluslaitteeseen tarvinnut lisähappea) kertoi al-Adnanin kuolleen Aleppon alueella, ei itse kaupungissa. Miksei Aleppo olisi ISISin tukikohta, jos kerran uutisissakin niin annetaan ymmärtää? Uutisoidessaan myöhemmin Yhdysvaltain ja Venäjän kiistelystä siitä, kumman isku surmasi al-Adnanin, Yle kuitenkin kertoi eri kertomusten mainitsemista väitetyistä iskupaikoista.

Tuoreimpana esimerkkinä Ylen uutinen eilisestä iskusta JFS:ää vastaan kutsuu Abu Omar Sarakebiä JFS:n komentajaksi, sanoen että järjestö oli hänen johtamansa. Järjestön oikea johtaja on kuitenkin al-Golani. Uutinen myös sanoo Aleppon alueen olevan JFS:n ”vahva alue” vaikka se on pikemminkin Idlib.

En usko, että Ylellä on epäpäteviä ihmisiä töissä. En varsinkaan usko itse tietäväni Syyrian asioita sen paremmin, koska olen lopulta vain Joku Tyyppi Internetissä. Isoin ero on se, että minun ei ole pakko kiirehtiä julkaisemaan uutista Syyriasta, sen jälkeen kiirehtiä kääntämään turkkilaista julkilausumaa, videoeditoimaan, käymään läpi kuvapankkeja ja sitten täsmentämään jo julkaistua uutista, ennen kuin twiittaan äkkiä jotain nokkelaa #somessa. Ilmiö ei koske vain Yleä, vaan journalismia ja toimittajan työtä yleensä.

Olisi mielenkiintoista tietää, miten paljon ja mistä lähteistä kotimainen Syyria-uutisointi ammentaa. Onko eniten pulaa ajasta, voimavaroista, taustatiedoista vai yleisön kiinnostuksesta?

Uutispäivitys 9.9. (Isku Jabhat Fateh al-Shamin johtajia vastaan)

Turkin tukema FSA ja SDF ovat jatkaneet kilvan etenemistään pohjoisessa Syyriassa, syyttäen toisiaan lapsisotilaiden käytöstä. ISISin vastarinta näyttää kuitenkin tiivistyvän: se väittää tuhonneensa lisää turkkilaisia tankkeja ja väijyttäneensä FSA-taistelijoita, eikä SDF:n läntinen hyökkäys näytä oikein etenevän. Tarkat tiedot ovat kuitenkin aina harvinaisia. FSA ei toistaiseksi näytä ylittäneen Sajur-jokea kohti Manbijia, joskin YPG väittää Turkin tulittaneen läntistä Afrinin kantonia ja kasaavan joukkoja sen rajalle.

Hamassa tilanne näyttää toistaiseksi tasoittuneen: kapinallisten eteneminen on pysähtynyt, mutta hallituksen joukot eivät myöskään ole aloittaneet vastahyökkäystä. Hallituksen kannattajat eivät kuitenkaan enää pelkää katastrofaalista läpimurtoa, vaan katsovat tilanteen olevan hallinnassa. Latakiassa hallituksen joukkojen kerrotaan tänään edenneen merkittävästi kohti Turkin rajaa, mutta tiedot ovat niin tuoreita ettei niitä voi vahvistaa. Kovin epäuskottava väite ei ole, sillä Syyrian hallitus on panostanut paljon Latakian haltuunottoon.

Aleppossa hallituksen joukot ovat vahvistaneet otettaan Ramousehista ja laajentaneet piiritysrengasta. Noin tuhannen irakilaisen shiiataistelijan kerrottiin saapuneen vahvistuksiksi. Kapinalliset ovat hallituksen edetessä vaihtaneet taktiikkaansa jälleen enemmän sissisodan suuntaan: TOW-ohjukset ovat lentäneet, ja kapinalliset kertovat surmanneensa suuren joukon miehiä miinoittamalla suuren rakennuksen ennen vetäytymistään sieltä.

Eniten puhetta on tänään herättänyt ilmaisku, joka surmasi viisi merkittävää Jabhat Fateh al-Shamin jäsentä lähellä Aleppoa. Wall Street Journal käyttää korkea-arvoisimmasta kuolleesta tämän peitenimeä Abu Omar Saraqib, mutta Reutersin tarkemman uutisen mukaan tämän oikea nimi oli Abu Hajer al-Homsi. Hän oli tiettävästi yksi niistä miehistä, jotka soluttautuivat al-Golanin kanssa Syyriaan perustamaan Jabhat al-Nusraa. Toinen nimetty komentaja on Abu Muslim al-Shami, jonka kerrotaan haavoittuneen. al-Shami oli Aleppon saarron murtamiseen tähtäävän hyökkäyksen pääsuunnittelija. Hän esiintyy JFS:n tykistötukikohdan valtauksesta kertovassa seitsemäntoistaminuuttisessa tuoreessa propagandavideossa, jonka julkaisuajankohta on varsin huono.

Uutiset ja huhut Yhdysvaltojen ja Venäjän mahdollisesta yhteistyötä JFS:ää vastaan ovat vaikuttaneet merkittävästi uutisen vastaanottoon. Vaikka Pentagonin edustaja on kiistänyt Yhdysvaltojen osuuden iskuun, narratiivi Yhdysvaltojen syyllisyydestä on laukannut kiivaasti. Opposition kannattajat syyttävät Yhdysvaltoja Aleppon saarron auttamisesta. JFS todennäköisesti ottaa väitteistä kaiken irti propagandassaan. Väite siitä, että JFS:n edustajat olivat kokoontuneet suunnittelemaan uutta saarron murtoa, on todennäköisesti juuri JFS:ltä itseltään lähtöisin.

Yli 70 avustusjärjestöä on päättänyt lopettaa yhteistyön YK:n kanssa Syyriassa viime viikolla uutisoidun rahankäytön vuoksi, kertoo The Guardian.

Eläköitynyt venäläisupseeri Mihail Hodarenok on julkaissut gazeta.ru -nettisivulla kirjoituksen, jossa hän kritisoi ankarasti Syyrian varsinaista armeijaa. Venäjäni on ruosteessa, mutta Conflict Intelligence Team on julkaissut omilla sivuillaan käännöksen Hodarenokin tekstistä.

Hodarenokin kritiikin mukaan päävastuu sodassa on iranilaisilla ja heidän tukemillaan puolisotilaallisilla joukoilla, Hizbollahilla sekä palkkasotureilla. Syyrian armeijan sotilaat kykenevät vain vartioimaan tarkastuspisteitä ja kiristämään niiltä kulkevilta lahjuksia. Miesvoimaa ei ole tarpeeksi, eikä vuodesta 2011 asti palvelleita sotilaita ole voitu kotiuttaa. Syyrian armeijan upseerit tiedostavat Hodarenokin mukaan miestensä huonon moraalin ja suorituskyvyn eivätkä suunnittele merkittäviä operaatioita, luottaen ulkovaltojen apuun. Ilmavoimia Hodarenok luonnehtii kulutetuiksi, pitäen tynnyripommeihin turvautumista huonona merkkinä. Uusia lentäjiä ei hänen mukaansa kouluteta.

Hodarenok katsoo kapinallisten olevan aloitteellisempia ja liikkuvampia. Koska Syyrian hallitus pystyy valvomaan vain osaa rajoistaan, kapinalliset voivat siirtyä esimerkiksi Turkkiin lepäämään ja suunnittelemaan uusia hyökkäyksiä. Paikallaan pysytteleville Syyrian armeijan sotilaille sota on loputtomalta näyttävä koitos, eivätkä he halua vaarantaa henkeään hallituksen puolesta.

Kurinpalautuksen mahdollisuuteen Hodarenok ei usko, vaan sanoo että Syyrian armeija pitäisi luoda kokonaan uudestaan. Hän ehdottaa Venäjän sotaretken lopettamista ennen vuoden 2016 loppua, koska pitää sodan voittamista SAA:n kaltaisen liittolaisen kanssa mahdottomana. Puolisotilaallisiin joukkoihin Hodarenok ei luota, ja Iranin ja Hizbollahin hän katsoo ajavan omia etujaan. Järjestyksen palauttaminen vaatisi hänen mukaansa ankaria taloudellisia, diplomaattisia, poliittisia ja myöskin propagandapainotteisia ponnisteluja.

Netflix julkaisee tässä kuussa dokumentin Syyrian valkokypäristä, jonka traileri on julkaistu. Sota jatkuu kommenteissa, sillä salaliittoteoreetikoiden mukaan kyseinen avustusjärjestö on todellisuudessa Al Qaidan/juutalaispankkiirien/oma ehdotus tähän masinoima propagandaoperaatio.

Yhdysvalloissa nousi taannoin kohu libertaaripuolueen presidenttiehdokkaan Gary Johnsonin kysymyksestä ”mikä on Aleppo?”. Muun muassa New York Times kritisoi ehdokasta. Kritiikin tehoa vei se, että NY Times kirjoitti ensin Aleppon olevan ”Islamilaisen valtion tukikohta” ja korjasi sen sitten olevan Syyrian pääkaupunki, ennen kuin kolmannella yrityksellä osui oikeaan.