Uutispäivitys 31.8. (Kapinallisten hyökkäys Hamassa)

Turkin tukema FSA on edennyt etelään Sajur-joelle, Eufratin sivuhaaralle. Kahakoidessaan sitä vastaan SDF on osunut myös turkkilaisiin joukkoihin: Turkki on menettänyt ainakin yhden panssarivaunun ja yhden sotilaan ATGM-ohjukseen. Muista menetyksistä huhutaan.

Se, mitä seuraavaksi tapahtuu, on yhä auki. Wall Street Journalin mukaan Turkin aloittama operaatio yllätti Yhdysvallat. WSJ:n tietojen mukaan Turkin suunnittelemasta puskurivyöhykkeestä oli puhuttu jo kesällä 2015. Myös tuolloin suunnitelmana oli käyttää FSA-kapinallisia, mutta ryhmien valinta aiheutti eripuraa. Turkki halusi ottaa islamistisen Ahrar al-Shamin mukaan operaatioon, mihin Yhdysvallat ei suostunut. Ahrar al-Sham on tehnyt yhteistyötä Yhdysvaltojen pommittaman Jabhat al-Nusran (nykyisen Jabhat Fatah al-Shamin) kanssa. Epäilyt siitä, saisiko Turkki puolelleen tarpeeksi FSA:ta, hidastivat suunnitelmaa. Venäjän intervention alettua se laitettiin kokonaan jäihin.

SDF:n edettyä länteen Manbijista Turkki halusi käynnistää suunnitellun operaation uudestaan nopealla aikataululla. Turkki pyysi Yhdysvaltain erikoisjoukkoja osallistumaan Jarablusin valtaukseen. Valkoinen talolla oli kuitenkin lisäkysymyksiä erikoisjoukkojen turvallisuuteen liittyen. Pentagon yritti viivytellä Turkkia, jotta se ehtisi antaa lisätietoja. Tarkoituksena oli pitää korkea-arvoisten henkilöiden kokous, jossa erikoisjoukkojen osallistumisesta keskusteltaisiin. Turkki kuitenkin aloitti operaationsa kokousta edeltävänä yönä kertomatta siitä Yhdysvalloille.

Turkin tukemien joukkojen ja SDF:n yhteenotot ovat aiheuttaneet päänsärkyä Yhdysvalloille. Maanantaina Pentagon tuomitsi yhteenotot ja ilmoitti, että se tukisi vain länteen suuntautuvaa FSA:n etenemistä. Kahakoinnin jälkeen vaikutti siltä, että SDF:n ja Turkin tukeman FSA:n välille olisi syntynyt tulitauko. Moni kommentoija ajatteli Sajur-jokea luonnollisena rajana Turkin puskurivyöhykkeelle. Turkki kuitenkin kiistää tulitauon, ja sanoo jatkavansa operaatiota kunnes ”kaikki uhat Turkin turvallisuudelle” on kukistettu. Turkki on tiettävästi tehnyt iskuja joen eteläpuolelle, ja torunut Yhdysvaltoja sen maalien kritisoimisesta.

Tänään keskiviikkona tilanne on kuitenkin Reutersin mukaan ollut rauhallisempi. Turkin presidentinkanslian puhemiehen Ibrahim Kalinin mukaan Turkki haluaa 90 kilometrin levyisen vyöhykkeen. Tämä on pakko tulkita leveydeksi eikä pituudeksi, sillä Azazin ja Jarablusin kaupunkien välillä on 90 kilometriä. Pituussunnassa 90 kilometriä ulottuisi reippaasti Alepposta etelään.

Läntisen Efrinin kantonin SDF on puolestaan aloittanut hyökkäyksen kohti itää, kertoo ARA News. Kurdimielisessä sosiaalisessa mediassa tätä pidetään varsin avoimesti yrityksenä yhdistää kantonit, vain eri suunnasta.

ISISin korkeaan johtoon kuuluva Abu Muhammad al-Adnani on kuollut ilmaiskussa. Iskun tekijöistä on kiistaa, sillä sekä Venäjä että Yhdysvallat sanovat tehneensä iskun.  Yhdysvaltojen mukaan al-Adnani surmattiin Al Babin kaupungissa, jonne huhujen mukaan on kerääntynyt Jarablusista vetäytyneitä ISISin joukkoja. Venäjä puolestaan väittää surmanneensa tämän ISISin ja SDF:n etulinjojen luona, minkä Yhdysvallat kiistää. al-Adnani oli mukana Al-Qaidan toiminnassa tiettävästi jo vuodesta 2000, ja hänen väitetään olleen osa pientä ryhmää jonka Irakin Al Qaida lähetti Syyriaan perustamaan Jabhat al-Nusraa. Nusran ja ISISin erottua al-Adnanin on sanottu olleen ISISin ”salaisen poliisin” johtaja ja useiden terrori-iskujen taustalla.

Aleppossa taistelut Ramousehin tukikohdasta jatkuvat, ja hallituksen joukot ovat kärsineet päivittäin tappioita. Laajemmalla rintamalla hallituksen joukot ovat kuitenkin edenneet etelässä, joskin ilmeisesti myös siellä kalliisti. Kapinallisten avaama huoltoreitti Aleppoon ja tykistötukikohtaan on vaarassa. JFS on kuitenkin lypsänyt taistelun propaganda-arvoa: sen kuvaamat lennokkivideot epäonnistuneista hyökkäyksistä tykistötukikohtaan ovat keränneet satoja tuhansia katsojia.

Viikon alussa kapinalliset aloittivat kuitenkin uuden yllätyshyökkäyksen Haman maakunnassa. Kirjoitushetkeen mennessä kapinalliset ovat vallanneet kaksi pikkukaupunkia, Helfayan ja Taibat al-Imamin, ja taistelevat kolmannen, Suranin, hallinnasta. Viimeisimpien väitteiden mukaan myös Suran on vallattu. Näin kapinalliset ovat edenneet noin viiden kilometrin päähän Haman kaupungista.

Hyökkäykseen osallistuvista ryhmistä on niukasti tietoja. Kaksi eniten mainittua ryhmää ovat FSA:n Jaish al-Izza (”Kunnian armeija”) ja ääri-islamistinen Jund al-Aqsa, jonka itsemurhahyökkäykset ovat tuhonneet hallituksen joukkojen tarkastuspisteitä.

Hallituksen joukot ovat yhä puolustuskannalla. Menetyksiltä eivät ole säästyneet edes sotaa sosiaalisessa mediassa seuraavat. Yksi innokkaimpia Syyrian hallituksen Twitter-kannattajia on nimimerkki IvanSidorenko, jolla on ilmeisesti useita tekstiviestituttuja hallituksen joukoissa. Taannoin kaksi sotilasta kirjoitti hänen nimimerkkinsä avolavan kylkeen ja lähetti kuvan terveisinä. Nyt IvanSidorenko on saanut kuulla kapinallisten ottaneen hänen nimikkoautonsa sotasaaliiksi Hamassa, mitä hän surrut vaatimalla terroristien ydinpommittamista. Sota on helvettiä, ja välillä tosi, tosi absurdia.

Al Masdarin mukaan Syyrian hallitus on turvautumassa jälleen eversti Hassanin tiikerijoukkoihin, ja vetää ne Alepposta auttamaan Hamassa. Kyse saattaa olla myös omatoimisesta siirtymisestä, sillä kyseinen joukko-osasto perustettiin juuri Hamassa. Jää nähtäväksi, vaikuttaako siirto Aleppon tilanteeseen.

The Guardianin mukaan YK:n avustusjärjestöt ovat maksaneet kymmeniä miljoonia dollareita Syyrian hallituksen osastoille, hyväntekeväisyysjärjestöille ja liikemiesliittolaisille jotka ovat olleet talouspakotteiden kohteena. Muun muassa Unicef on maksanut 267,933 dollaria Al Bustan Associationille, jonka omistaa presidentti Bashar al-Assadin serkku Rami Maklouf. Vuonna 2013 al-Assad allekirjoitti lain, joka laillisti liikemiesten ”yritystensä turvaamiseksi” perustetut yksityiset asejoukot. Makloufin hyväntekeväisyysjärjestö on kytketty useisiin tällaisiin ryhmiin. Sen epäillään todellisuudessa maksavan asemiesten palkkoja, jotka ovat yleensä paljon parempia kuin varsinaisessa armeijassa palvelevien.

YK puolustautuu sillä, että sen on pakko tehdä yhteistyötä Syyrian hallituksen kanssa toimittaakseen apua. Se on maksanut yli yhdeksän miljoonaa dollaria Damaskoksen Four Seasons -hotellille, koska se on YK:n mukaan yksi harvoista turvallisista majapaikoista sen henkilökunnalle. Syyrian hallitus kuitenkin omistaa kolmanneksen hotellista.

Maksuista huolimatta Syyrian hallitus kontrolloi YK:n toimittamaa apua, sallien apukuljetukset joillekin alueille mutta kieltäen ne toisilta. YK:n toimintatavat Syyriassa ovat saaneet ankaraa kritiikkiä.

YK:n turvallisuusneuvoston kokous Syyrian hallituksen kemiallisten aseiden käytöstä sujui odotetusti: Iso-Britannia ja Ranska vaativat uusia pakotteita, mutta Venäjä kiistää raportin ja vaatii lisätutkimuksia.

Uutispäivitys 27.8. (Darayyan antautuminen)

Turkin tukemien FSA-joukkojen eteneminen pohjoisessa Syyriassa on jatkunut. Vastarinta on ilmeisesti edelleen heikkoa. Lännempänä ISIS ilmeisesti onnistui valtaamaan Al Rain kaupungin takaisin (taas) mutta vain pariksi tunniksi. Opposition mukaan hyökkäys torjuttiin heti kättelyssä.

Suurimmat jännitteet ovatkin yhä SDF:n ja Turkin operaation välillä. YPG on omien sanojensa mukaan vetäytynyt Eufratin itäpuolelle, mutta on sanonut myöskin ”tukevansa Manbijin sotilasneuvostoa” mikäli se kokee olevansa uhattu. Kaksi SDF:n ei-kurdilaista jäsenosastoa on ilmoittanut vastustavansa Turkin operaatiota. Toinen näistä, Jaish al-Thuwar, on väitetysti sanonut ettei se aio luovuttaa valtaamiaan kyliä. SDF ja FSA ovat yhä kahakoineet kiirehtiessään valtaamaan samoja kyliä. Yhden sosiaalisessa mediassa kiertävän kuvan mukaan FSA olisi ottanut SDF:n miehiä vangiksi.

Reutersin mukaan Turkki sanoo iskeneensä YPG:tä vastaan Jarabulusin eteläpuolella. YPG kiistää sen joukkojen osallisuuden, mutta muuan FSA-komentaja väittää miestensä taistelevan nimenomaan YPG:tä vastaan.

YK:n raportti tutki yhdeksää itäisen Ghoutan jälkeistä väitettyä kemiallisilla aseilla tehtyä hyökkäystä eri puolilta Syyriaa, Reuters kertoo. Kuudessa tapauksessa ei ollut mahdollista nimetä tekijää, mutta kahdessa tapauksessa Syyrian hallitus käytti kemiallisia aseita ja yhdessä ISIS. YK:n turvallisuusneuvoston on määrä keskustella raportista ensi viikolla, jonka jälkeen se on tarkoitus julkaista.

USA Today haastatteli syyrialaisia koneita Hasakan yllä varjostanutta lentäjää. Jutun mukaan Syyrian ilmavoimat ei ole enää toiminut alueella, eikä Yhdysvallat enää jatka partiolentoja. Lentäjän mukaan vaikutti siltä, ettei hänen läsnäoloaan huomattu lainkaan.

Aleppossa hallituksen joukot ovat jatkaneet yrityksiään vallata Ramousehin tukikohta takaisin. Kaava on pitkälti toistanut itseään: avomaasto ylitetään miehistönkuljetusvaunulla, jonka jälkeen kapinallisten krh-tuli pakottaa vetäytymään tukikohdan liepeiltä. Kapinalliset hyödyntävät lennokkikuvaa tulenjohdossa.

Etelämpänä kapinalliset eivät kuitenkaan ole vieläkään edenneet. Hallituksen joukot pitävät otteessaan Ramousehiin johtavia teitä valvovia kukkuloita. Kapinallisten viimeisin yritys vallata ne ilmeisesti maksoi useampia arvokkaita tankkeja ja vaunuja. Mikäli hallituksen joukot onnistuvat aloittamaan hyökkäyksiä Ramousehiin myös etelästä, he saattavat onnistua piirittämään Aleppon uudelleen.

Yhdysvallat ja Venäjä eivät päässeet sopuun uudesta tulitauosta.

Piiritetyn Damaskoksen lähiön Darayyan heikkenevästä tilanteesta on mainittu aiemmissa päivityksissä. Kapinalliset ja hallitus ovat pitäneet neuvotteluja tilanteesta. Neuvottelujen tulokset tulivat julki torstaina, sillä Reuters kertoo Darayyan antautuvan. Syyrian hallitus ottaa alueen haltuunsa. Joidenkin väitteiden mukaan kapinallistaistelijat saavat poistua henkilökohtaisten aseidensa kanssa ja vain raskas kalusto pitää jättää, mutta myös aseiden luovuttamisesta on puhuttu. Useimmat kapinallisista suuntaavat kohti pohjoista Idlibiä.

Syyrian hallituksen kannattajien keskuudessa on protestoitu kapinallistaistelijoiden päästämistä. Heidän kulkuunsa liittyy kuitenkin paljon jännitteitä. YK tai mikään muukaan kansainvälinen järjestö ei ole valvomassa Darayyan tyhjennystä. Vaikka Darayyan arkea pyörittänyt paikallisneuvosto sanoo ottaneensa YK:hon yhteyttä neuvottelujen aikana, The Guardianin mukaan YK:n Syyria-lähettiläs Staffan de Misturan ilmoitti ettei tiennyt neuvotteluista. Aikaisemmissa vastaavissa tapauksissa, kuten Homsin vanhan kaupungin antautumisessa 2014, Syyrian hallitusta on syytetty evakuoitavien pidättämisestä ja kadottamisesta.

Daily Beastin mukaan monet avustusjärjestöt ja paikalliset asukkaat ovat huolissaan tapahtumista. Hallituksen ja Darayyan asukkaiden ilmoittamat evakuoitavien lukumäärät eivät täsmää, eikä kirjallista sopimusta ilmeisesti ole. Hallituksen kannattajien sanotaan valvovan kansaa kuljettavia busseja ja nousevan itsekin niiden kyytiin. Kritiikkiä saa myös se seikka, etteivät Darayyan asukkaat saa jäädä vaan kaikkien on lähdettävä.

Wall Street Journalin mukaan Darayyan asukkaat ovat vierailleet sukulaistensa haudoilla ennen lähtöään, koska moni ei usko koskaan palaavansa. Sosiaalisen median perusteella ihmiset ovat myös ottaneet kuvia haudoista muistoksi.

Vain seitsemän kilometrin päässä presidentinpalatsista sijaitseva sunnienemmistöinen Darayya oli yksi ensimmäisistä mielenosoitusten näyttämöistä Damaskoksessa. Siellä oli ollut kansalaisaktivismia jo ennen arabikevättä. ”Darayyan nuorisona” tunnettu ryhmä oli jakanut korruptiota vastustavia lentolehtisiä ja osoittanut mieltään Yhdysvaltoja ja Irakin sotaa vastaan vuonna 2003. Ryhmän ajatteluun vaikutti darayyalaisessa moskeijassa toiminut vapaamielinen saarnaaja Abdul Akram al-Saqqa, joka puhui naisten koulutuksen sekä sosiaalisen että poliittisen itseilmaisun puolesta. Hänet pidätettiin vuonna 2000, kun hän kieltäytyi suremasta presidentti Hafez al-Assadin kuolemaa julkisesti. Hänen oma esikuvansa puolestaan oli Jawdat Said, joka oli 1960-luvulta lähtien kirjoituksissaan käsitellyt Koraaniin tukeutuvaa väkivallatonta maailmankatsomusta.

Darayyan nuorisoa pidätettiin vuoden 2003 hiljaisten mielenosoitusten yhteydessä, vaikka myös Syyrian hallitus vastusti Irakin sotaa. Myös al-Saqqa pidätettiin korruption vastaisista puheistaan. Pidätyksistä huolimatta väkivallattomuuden ihanne vaikutti vahvana Darayyassa kevään 2011 mielenosoitusten alkaessa Syyriassa. Beirutista käsin toimiva vapaiden toimittajien Mashallah News kertoi Darayyan aktivistien jakavan vesipulloja ja niihin teipattuja ruusuja hallituksen sotilaille. Pullojen mukana jaettiin myös lappuja, joissa vedottiin ihmisyyteen ja yhtenäisyyteen. Vaikka väkivallattomuus hämmensikin rivimiehiä, Syyrian salaiseen poliisiin se ei tehonnut. al-Saqqa ja Yahya Shurbaji vangittiin, eikä omaisille paljastettu heidän olinpaikkaansa. Heidän väkivallattomuutensa omaksunut aktivisti Ghiyath Matarin kerrottiin olevan ”leikkauksessa” ennen kuin hänen ruumiinsa palautettiin omaisille. Matarin murha, joka tuomittiin laajalti, sai monet uskomaan että hallitus voitaisiin kaataa vain asein.

Elokuussa 2012 Syyrian hallitus pommitti Darayyaa ja hyökkäsi sinne maajoukoin. Darayyan joukkomurhassa surmattiin ainakin 500 ihmistä, asukkaiden mukaan 700. Syyrian hallitus syytti surmista kapinallisia. FSA onnistui kuitenkin vahvistamaan asemiaan, ja Syyrian hallitus joutui turvautumaan Darayyan piirittämiseen. Aktivismi kuitenkin jatkui. Jo vuonna 2011 lähiöön perustettiin paikallinen neuvosto järjestämään ja tukemaan mielenosoituksia. Siitä muodostui Darayyan neuvosto, joka toimi paikallishallintona. Kaksi aluetta puolustavaa FSA-ryhmää tunnustivat neuvoston johtajikseen, ja näin paikallisilla asejoukoilla oli oma siviilihallituksensa. Darayyan neuvosto hoiti alueen puolustuksen lisäksi liikenneympyröiden koristelua, sähkönjakelua, ruoantuotantoa ja jopa maanalaista kirjastoa. Neuvosto pyöritti myöskin asukkaita ruokkivaa soppakeittiötä ja jopa omia nettisivujaan ja Twitter-tiliään.

punviiva_syyria_darayya1

Darayyan aktivistit harrastivat myös seinätaidetta, jolla pyrittiin piristämään ihmisten mielialaa ja antamaan tekemistä. Hallituksen joukkojen yrittäessä vallata aluetta takaisin ja pommittaessa sitä kostoksi yritysten epäonnistuessa aktivisti Majd al-Deirani maalasi Darayyan kuuluisimman seinämaalauksen:

punviiva_syyria_darayya5

”Mitä me teemme tänään, Brain?” ”Samaa mitä joka ilta, Pinky, yritämme valloittaa Darayyan!”

Ajan myötä Darayyan etäisyys muista kapinalliskeskuksista koitui sen kohtaloksi. Kenties juuri siksi että Darayya tarjosi mallin Syyriasta, jossa ei ollut Assadeita mutta ei myöskään ääriliikkeiden ylivaltaa, sitä vastaan kohdistettiin rajuja rangaistuspommituksia. Vuoden 2013 alusta Darayyan sähköverkko ja vesijohtoyhteydet katkaistiin, ja ruoasta alkoi tulla ongelma. Etenkin lapsia alkoi menehtyä aliravitsemukseen.

Darayyan neuvoston Twitter-tili julkaisi säännöllisesti kuvia ilmapommituksista ja laski alueelle osuneiden iskujen määrää siinä toivossa, että kansainvälinen yhteisö aktivoituisi. Kun apua ei kuulunut, Darayyan mielenosoitusten ja vetoomusten sävy alkoi muuttua yhä kyynisemmäksi.

punviiva_syyria_darayya3 punviiva_syyria_darayya4

Ainoa konkreettinen avustustoimi tapahtui kesäkuussa 2016, kun YK järjesti avustuskuljetuksen Darayyaan. YK oli kuitenkin aliarvioinut alueen asukasluvun, eikä sen järjestämä apu riittänyt pitkälle. Syyrian hallitus ei kuitenkaan enää myöskään suostunut uusiin apukuljetuksiin. Apukuljetusta myöskin seurasi entistä kiivaampi tynnyripommitus.

Helmikuussa 2016 Majd al-Deirani sai surmansa kuvatessaan tulittavaa tankkia. Kesän aikana muun muassa Syria Direct kertoi Darayyan tilanteen heikkenemisestä. Hallituksen joukot valtasivat Darayyan pellot, joita se oli jo aiemmin pommittanut. Kapinalliset onnistuivat toisinaan murtamaan saarron ja tavoittamaan muita opposition hallitsemia alueita, mutta vain väliaikaisesti. Tulitaistelujen jatkuessa ilmavoimat jatkoivat pommittamista. Lopulta tynnyripommeja tehostettiin myös palopommeilla, joiden sammuttaminen pakotti paikalliset valkokypärät ponnistelemaan äärimmilleen. Darayyan naiset kirjoittivat avoimen kirjeen, jossa he pyysivät kansainvälistä väliintuloa. Heidän kirjeensä mukaan Darayyaan oli pudotettu yli 9000 tynnyripommia vuosien aikana. Paikallisneuvoston tarjoamaa ruokaa oli vähennettävä yhteen vähäravinteiseen annokseen päivässä. Lopulta ilmavoimat palopommittivat alueen sairaalaa, mikä oli luultavasti viimeinen naula vastarinnan arkkuun.

Hallituksen kannattajat arvioivat noin 80%:in Darayyasta tuhoutuneen. He syyttävät kapinallisia vastarinnan pitkittämisestä ja siviilien pakottamisesta. Darayyan hallinnon huomioon ottaen on todennäköisempää, että syvä epäluulo hallitusta kohtaan oli merkittävin syy vastarinnan jatkumiseen. Darayyan antautuminen on joka tapauksessa voitto Syyrian hallitukselle: se vahvistaa sen otetta pääkaupunki Damaskoksesta ja vapauttaa tuhansia miehiä muille rintamille.

Yksi Ghiyath Matarin viimeisistä Facebook-viesteistä ennen hänen pidätystään ja murhaansa oli käännöksen mukaan seuraava: ”emme valinneet väkivallattomuutta pelkuruudesta tai heikkoudesta, vaan moraalisesta vakaumuksesta: emme halua voittaa tuhoamalla maata.”

Aleppon pommitus jatkuu.

Korjaus 31.8.: Kirjoituksessa puhuttiin aktivisti Majd al-Deiranista ja kerrottiin tämän olevan yksi Darayyan maalareista. Middle East Eyen tänään julkaiseman jutun mukaan useimpien kuuluisimpien seinämaalausten taustalla olisi toinen aktivisti, joka käyttää nimeä Abu Malek al-Shami.

Uutispäivitys 24.8.2016 (Turkin interventio)

Yhteenotot Hasakassa päättyivät eilen Syyrian hallituksen ja kurdien sopimaan tulitaukoon.  Lopputulos on tappio hallitukselle: kurdien joukot pitävät valtaavansa alueet, Syyrian armeijan ja NDF:n joukkojen on poistuttava kaupungista, ja hallitus saa valvoa viimeisiä alueitaan ainoastaan poliisivoimin. Käytännössä kurdit hallitsevat kaupunkia.

Tämän päivän suuri uutinen on kuitenkin Turkin tukema FSA-joukkojen eteneminen Syyriaan, operaatio Eufratin kilpi. Tehtävän virallisena tavoitteena on pysäyttää terrorihyökkäykset Turkissa ja luoda turvavyöhyke Syyrian puolelle rajaa, joka estää kranaattitulen ampumisen Turkkiin. Yhdysvaltojen ilmavoimat ovat tukeneet hyökkäystä.

Operaation julkisuuteen ilmoitetut tavoitteet eivät sisällä mainintaa kurdeista, mutta Turkissa ei juurikaan salailla sen kohdistuvan myös PYD-puoluetta vastaan. Ulkoministeri Cavusoglu vaati, että YPG:n joukkojen on palattava takaisin Eufratin itäpuolelle, sanoen että Yhdysvallat oli luvannut näin tapahtuvan.

Yhdysvaltain varapresidentti saapuikin tänään Turkkiin neuvotteluihin sen johdon kanssa. Puhuessaan lehdistölle Turkin pääministeri Binali Yildrimin rinnalla Biden vahvisti Cavusoglun lausunnon, vaatien YPG:tä vetäytymään Eufratin itäpuolelle tai menettämään Yhdysvaltojen tuen. ”Ei (kurdien kantoneita yhdistävää) käytävää, ei irrallista järjestelmää Turkin rajalla. Yhtenäinen Syyria”, Biden sanoi Reutersin mukaan.

Bidenin ilmoitus on otettu tyrmistyksellä vastaan kurdien keskuudessa, sillä moni tulkitsi Yhdysvaltojen Hasakaan liittyvien ilmoitusten tarkoittavan käytännössä kurdeja suojelevaa lentokieltoaluetta. YPG:n puhemiehen Redur Xelilin kerrottiin ilmoittaneen YPG:n vetäytyvän, mutta myöhemmin hänen lausuntonsa käännettiin tarkemmin. Xelil tuomitsi Turkin väliintulon ja sanoi, että YPG:n vetäytyminen on SDF:n päätös. Puheessaan Biden puhui tarkalleen ”Syyrian kurdijoukoista” minkä on tulkittu antavan SDF:n muille joukoille luvan jäädä. Manbijin ankarien taistelujen jälkeen Bidenin lausuntoa on kuitenkin pidetty petoksena. ”Näinkö meitä kiitetään?” kysyy yksi kurdiaktivisti Twitterissä. ”Se on jälleen todistettu: kurdien ainoat ystävät ovat vuoret”, lisää toinen.

Ei ole täysin selvää, miten syvälle Syyriaan Turkki haluaa operaationsa ulottaa. Al Babin kaupunkia on pidetty sen uloimpana kohteena, koska sen valtaus taatusti estäisi SDF:n etenemisen länteen.

Eri lähteiden perusteella Turkin tukemaan operaatioon osallistuvat seuraavat FSA-ryhmät:

Faylaq al-Sham (islamistinen, saanut TOW-ohjuksia)

Jabhat al-Shamiya (islamistinen)

Nur al-Din al-Zenki (islamistinen, saanut TOW-ohjuksia)

Sulttaani Muradin prikaati (turkmeenikapinallisia)

13. divisioona (FSA, saanut TOW-ohjuksia)

Liwa Suqour al-Jabal (FSA, saanut TOW-ohjuksia)

Jaish al-Tahrir (”Vapautuksen armeija”, FSA, saanut TOW-ohjuksia)

Al Hamza Division (FSA)

Jaish al-Nasr (”Voiton armeija”, FSA, saanut TOW-ohjuksia)

Mutassimin prikaati (FSA, saanut runsaasti yhdysvaltalaista aseistusta mutta ei TOWeja)

Ahrar Tell Rifaat

Liwa al-Fatah

Kaikesta päätellen eteneminen on ollut nopeaa, ja Jarabulusin sanotaan olevan jo vallattu. Vastarinta on ollut hajanaista, ja vain yhden FSA-taistelijan kerrotaan kuolleen. Kiihkeimpien kurdien mielestä koko valtaus on teatteria, ja he väittävät Turkin sopineen kaiken ISISIn kanssa jo ennalta. Todennäköisesti ISIS yksinkertaisesti päätti ettei kaupunkia voitaisi pitää ja vetäytyi.

SDF:n kerrotaan myöskin edenneen nopeasti kohti pohjoista, väitetysti tukkiakseen tien kohti Manbijia. FSA:n ja SDF:n kerrotaan jo olevan kosketuksissa toisiinsa Jarabulusin eteläpuolella. Paljon riippuu nyt siitä, suostuuko YPG vetäytymään Eufratin itäpuolelle. Etenevän FSA:n ja SDF:n väitetään jo nyt taistelevan, mutta tilanne on jälleen omiaan huhupuheille. Kenties SDF yrittää edetä kohti Al Babia pikavauhtia?

Tänään on myös 500 vuotta Marj Dabiqin taistelusta, jossa sulttaani Selim I:n johtamat ottomaanit kukistivat mamelukkien armeijan pohjoisessa Syyriassa.