Uutispäivitys 29.5.2016

Aleppon pohjoispuolen pingis on kääntynyt ISISin eduksi. Panssaroiduilla ajoneuvoilla tehtyjen itsemurhaiskujen myötä ISIS on onnistunut eristämään Maren kaupungin Azazista, käytännössä halkaisten Azazin motin. Maren kaupunkiin on myös hyökätty, mutta toistaiseksi kapinalliset ovat puolustaneet sitä. Kapinalliset kertovat surmanneensa ja ottaneensa vangiksi ISISin taistelijoita, ja väittävät että suurin osa hyökkäyksen miesvoimasta koostuu pakkovärvätyistä teinipojista. Viimeisimmän tiedon mukaan kapinalliset ovat aloittaneet vastahyökkäyksen, mutta sen menestys on vielä epävarmaa.

Suuria määriä sivullisia on paennut taisteluita SDF:n hallitsemaan Afrinin kantoniin, koska Turkin raja on yhä suljettu. Pakolaisten hyvää kohtelua on korostettu, mutta myös kyynisempiä näkemyksiä on esitetty. SDF on ottanut haltuunsa Sheikh Issan kylän lähellä Marea, ja osa kapinallisista väittää että sen luovuttaminen oli hintana Maren kaupungista lähteneiden pakolaisten läpikulusta. Ainakin islamistikapinalliset pitävät yhä SDF:ää opportunisteina, ja kurdien hallitsemaan Sheikh Maqsoudin lähiöön Aleppossa on tehty kiivaita hyökkäyksiä kostoksi.

Osa kommentoijista väittää, että SDF olisi peruuttamassa hyökkäystään Raqqaan hyödyntääkseen Aleppon pohjoispuolen tilannetta. Kurdien keskuudessa toimivien journalistien perusteella kyse on vain huhusta. SDF:n eteneminen kohti Raqqaa on jatkunut, ja sen kerrotaan ottaneen haltuunsa noin viisi kilometriä pitkän ja 10 km leveän alueen. SDF kertoo myös aloittaneensa uuden hyökkäyksen kohti kaupunkia koillisesta.

SDF:n joukkojen mukana kulkevat Yhdysvaltain erikoisjoukkojen sotilaat ovat käyttäneet YPG:n ja YPJ:n hihamerkkejä kunnianosoituksena, sillä sotilaiden kerrotaan ihailevan etenkin YPJ:n naistaistelijoita. Ilmiöstä kertovien kuvien tultua julki Turkki suuttui jälleen, ja sotilaita kiellettiin käyttämästä hihamerkkejä. Yhdysvaltain meriselitys siitä, että sotilaat käyttivät merkkejä ”sulautuakseen paikallisiin joukkoihin” ei selvästikään kuulostanut Turkista uskottavalta.

Jordanian vastaiselta rajalta käsin toimiva New Syrian Army -kapinallisryhmä puolestaan kritisoi Yhdysvaltoja tuen puutteesta. Ryhmän on tarkoitus olla ISISin vastaisen taistelun eteläinen kärki, mutta se kertoo kärsineensä tappioita itsemurhaiskuissa kaluston puutteen vuoksi. Toisin kuin SDF:llä, New Syrian Armylla ei ole tarpeeksi panssarintorjuntakalustoa pysäyttämään panssaroituja ja räjähteillä lastattuja ajoneuvoja.

Syria Direct haastatteli pakolaisleirissä asuvaa äitiä, jonka kaksi poikaa sotivat sisällissodan eri puolilla. Toisen mielestä Bashar al-Assad on laiton hallitsija joka sortaa kansaansa, kun taas toinen pitää kansannousua yrityksenä tuhota Syyria.

Uutispäivitys 24.5.2016

SDF on aloittanut etenemisensä etelään kohti Raqqaa. Hyökkäystä varten on keskitetty runsaan oloisesti SDF:n valtaamaa panssarikalustoa ja Yhdysvaltojen ilmavoimat tukevat sitä. Ensin SDF:n on kuitenkin edettävä usealla akselilla, pisimmillään 40 kilometriä. Suunnitelmana on todennäköisesti piirittää Raqqa ja vasta sitten vallata se, sillä ISISin vastarinnan odotetaan olevan ankaraa. Washington Postin juttu kertoo, että SDF:n sisällä on yhä erimielisyyksiä: kurdit sanovat taistelevansa Rojavan puolesta, sunniarabit Syyrian.

[IMG]
(kurdimielisen Cizire Cantonin karttakuva)

ISIS kykenee yhä iskemään, vaikka kärsisikin tappioita konventionaalisessa sodankäynnissä. Se otti vastuun Latakiassa tehdyistä tuhoisista pommi-iskuista ja Stratforin mukaan on tuhonnut venäläiskalustoa T4:n lentokentällä lähellä Homsia. Venäjä ei ole maininnut T4:n hyökkäyksestä mitään, mutta satelliittikuvat näyttäisivät vahvistavan ISISin propagandalehti Amaqin väitteen. Latakian osalta terrorismitutkija Charles Listerin mukaan Latakian iskun tarkoituksena on yhä ajaa kansanryhmiä toisiaan vastaan, jotta äärimielisillä on enemmän liikkumavaraa ja värväyspohjaa. Syyrian hallinnon kannattajien kerrotaan tehneen iskujen jälkeen läheiseen pakolaisleiriin ratsian, jossa kuoli ainakin seitsemän ihmistä.

Muualla Syyriassa iranilaisjoukkojen yritykset vallata Aleppon eteläpuolisia kyliä jatkuvat. Kaupungin pohjoispuolella FSA:n ja ISISin välinen ”pingikseksi” kutsuttu kylien valtaaminen jatkuu edelleen.

Damaskoksen lähiössä Ghoutassa Jaish al-Islamin ja Failaq a-Rahmanin väliset taistelut ovat päättyneet, ja osapuolet ovat vaihtaneet vankeja. Tilanne on silti huolestuttava. Idlibistä käsin toimivan Jaish al-Fatehin, johon Al-Nusra kuuluu, kerrotaan toimineen tulitauon välittäjänä, mikä voi kertoa sen kasvaneesta vaikutusvallasta. Ongelma saattaa kuitenkin jäädä akateemiseksi, sillä Syyrian hallituksen joukot ovat menestyksekkäästi hyödyntäneet kapinallisten keskinäistä taistelua. Ghoutan lähellä sijaitseva Marjin peltoalue on nyt miltei kokonaan Syyrian hallinnon käsissä, ja piiritettyä Ghoutaa uhkaa nälkä.
Taistelut Deir ez-Zorissa ovat myöskin jatkuneet, mutta tilanne näyttää synkältä piiritetyille Syyrian joukoille:
[IMG](Syyrian hallitusta kannattavan PetoLucemin karttakuva)

Syyrian oppositio väittää kaupungissa vielä toimivien aktivistien kertoneen, että kaupungissa on järjestetty pakkovärväyksiä puolustajien riveihin. Puolustajien väitetään myöskin ottaneen Punaiselta puolikuulta lääketarvikkeita omaan käyttöönsä. Varmaa lähdettä väitteille ei ole, mutta ilmatiestä huolimatta puolustajien tilanne näyttää heikentyneen.

Syrian Observatory for Human Rights arvioi 60 000:n ihmisen kuolleen Syyrian hallinnon vankiloissa sisällissodan aikana, kertoo Vice News.

Venäjän interventiosta

Tänään mieleni tekisi keskustella Venäjän interventiosta. Maaliskuussa Venäjähän ilmoitti vetäytyvänsä Syyriasta, mitä ei todellisuudessa tapahtunut. Mitä interventiolla saavutettiin?

Kun Venäjä ilmoitti vetäytyvänsä maaliskuussa, The Atlantic oli juuri julkaissut juttunsa Obaman ulkopolitiikasta. Siinä Obama sanoi, ettei Venäjän halu sotkeutua suohon Syyriassa ollut ongelma Yhdysvalloille. Jotkut epäilivät vetäytymisilmoituksen olevan vastaus Obamalle, mutta se on epätodennäköistä. Marraskuussa 2015 Venäjällä arvioitiin olevan 4000 miestä ja runsaasti kalustoa hajautettuna eri puolille Syyriaa. Sellaista joukkoa ei siirreltäisi hetken mielijohteesta.

Maaliskuuhun mennessä Venäjän läsnäolo oli kestänyt puoli vuotta. Lokakuussa 2015 operaation arveltiin maksavan neljä miljoonaa dollaria päivässä. Olisiko puoli vuotta ollut etukäteen päätetty kesto tehtävälle ennen rahojen loppumista?

Siihen nähden, miten Venäjän väliintulo auttoi Assadia, operaatio oli suorastaan halpa. Venäjän armeijan budjetti on tunnetusti erittäin suuri. Eri kommentoijat kuitenkin nostivat esille seikkoja Venäjän käyttämästä kalustosta. Se oli sekoitus vanhaa neuvostokalustoa, mutta myös uusinta uutta. Joulukuussa Mil Today esitteli viisi taisteluissa käytettyä välinettä ja yksikköä:
-kylmän sodan aikaiset strategiset pommittajat (Tu-160 ja Tu-95MS)
-Kaspianmeren laivasto
-kyseisen laivaston käyttämä Kalibr-risteilyohjuksenlaukaisujärjestelmä
-satelliittiohjatut (GLONASS) pommit
-Suhoi-34 -hävittäjät, joilla oli ollut pieni osuus Georgian sodassa

Tammikuussa Syyriaan lähetettiin myös Suhoi-35:ia. Huhtikuussa, vetäytymisilmoituksen jälkeen, Syyriassa nähtiin myös Ka-52 -koptereita. Kaikissa tapauksissa Venäjän lentäjät, merimiehet ja tulenjohtajat saivat kokemusta kalustonsa käytössä takaisin ampuvaa vihollista vastaan. Huomattava esimerkki on myös panssarivaunu T-90, etenkin sen Shtora-järjestelmä, joskin sitä käyttävät myös muut kuin venäläiset sotilaat.

Pelkän kaluston testauksen lisäksi kyseessä saattoi olla myös liiketoimi. Daily Beastille kirjoittanut Michael Weiss kävi läpi Jane’sin lukuja operaation hinnalle (ylempi Moscow Timesin juttu perustui Jane’sin aiempaan arvioon), jotka olivat noin 5 – 7,5 miljoonaa dollaria per päivä. Puolen vuoden hinnaksi olisi siis tullut jotakin 668 miljoonan ja 1,2 miljardin dollarin väliltä. Weiss luetteli artikkelissaan Venäjän asemyyntiin liittyviä lukuja. Vietnamin, Irakin, Kazakstanin, Turkmenistanin, Uzbekistanin, Ugandan, Nigerian ja Etiopian kerrottiin olevan kiinnostuneita venäläisen kaluston hankkimisesta. Mukaan liittyi myös Iran. Vuonna 2015 Venäjän valtion asemyyjä Rosoboronexport ilmoitti myynnikseen 15 miljardia. Weiss epäili luvun kasvavan vuonna 2016.

Miksi Venäjä siis veti osan kalustostaan pois? Syyksi epäiltiin huoltoa ja pelkoa kapinallisten ilmatorjuntaohjuksista. Myös välirikkoa Assadin ja Putinin välillä epäiltiin. Oikea vastaus on todennäköisesti kaluston kierto ja Venäjän läsnäolon muuttuminen entistä pysyvämmäksi. Jo tammikuussa BBC arvioi Venäjän osoittavan jäämisen merkkejä. Vetäytymisilmoituksen jälkeen huomattiin nopeasti, ettei kalusto vähentynyt määrällisesti kovinkaan paljoa. Venäjän ilmavoimat jatkoivat toimintaansa eri lentokentiltä: Hmeyminin ja Basil al-Assadin (nimetty Basharin veljen mukaan) kentiltä Latakiassa ja Shayratin ja T4:n kentiltä Homsin maakunnassa.

The Economistin artikkelin mukaan Venäjän läsnäolon jatkuminen edesauttaa kahta asiaa: Venäjän kotirintamaa ja Iranin vaikutusvallan hillitsemistä. Kuten ketjussa on aiemmin puhuttu, Iranin vaikutusvalta tuntuu laajalti Syyriassa. Jos Venäjä vetäytyisi kokonaan, Iran vain lisäisi omaa panostustaan. Syyrian armeijan edetessä Venäjä on perustanut uuden tukikohdan ISISiltä vallattuun Palmyraan. Samalla lienee todennäköistä, että Venäjän maajoukkojen edustajat, ainakin upseeristo, kerää kokemusta maasodankäynnistä. Economistin jutun mukaan Syyrian heikentynyt armeija noudattaa enimmäkseen Venäjän tahtoa joukkojen suunnitellessa yhteistyötään.

Jo aiemmin Venäjän interventiota ja vetäytymisilmoitusta pidettiin geopoliittisena voittona. Venäjä auttoi Assadin heikentyvän armeijaa, pakotti itsensä osaksi rauhanneuvotteluja, vaikeutti muiden valtioiden mahdollista interventiota ja lähestyi kurdeja Turkin kiusaksi. Viimeisin puoli on kotirintaman pommittaminen kuvilla Venäjän asevoimista. Toukokuun alkupuolella propaganda oli toisen maailmansodan päättymisen muistopäivänä huipussaan: venäläisiä sotilaita Syyriassa pidettiin suuren isänmaallisen sodan sankareiden perinnön jatkajina.

Venäjä järjesti Palmyrassa klassisen musiikin konsertin voiton päivän aattona. Viesti oli selvä: Venäjä on vahva sivistysvaltio, joka taistelee barbarismia vastaan. Oligarkia ja korruptio tulisi unohtaa, sankarit tulisi muistaa. Konsertin sanotaan olleen omistettu venäläissotilaalle, jonka väitettiin kutsuneen ilmaiskun omaan asemaansa jottei joutuisi ISISin vangiksi. On eri asia onko tarina totta (ISIS esitteli kyseisen miehen varusteita omalla videollaan), ja vaikka ilmaisku olisikin tapahtunut, ei olisi ensimmäinen kerta kun Venäjän ilmavoimat osuisivat omiinsa. Tärkeintä on, että tunteita herättävä tarina kiertää kotona ja maailmalla.

Mieleen tulee väkisinkin sitaatti Firaxisin erinomaisesta Alpha Centaurista: